21.12.2025
AMAn alkuperäisen hallituksen voimin otettiin lokakuussa selkoa, miten Daisy Ladies yhdistys Turussa toimii. Teemana oli myös maahanmuuttajien yrittäjyys, sen haasteet ja mahdollisuudet pohjoisessa.
Turussa vierailtiin 9.-12.10.2025. Mukana uutta oppimassa olivat Khan Muhammad, Shaista Tasneem, Intisar Mushaileh, Katriina Happonen ja Riitta Kemppainen-Koivisto.
Naisten neuvominen tärkeintä
On hyvä kuulla, miten 25 vuotta Turussa toiminut Daisy Ladies aloitti muista maista muuttaneiden naisten neuvonnan.
Muistojen koti, Muistola, osoittautui Kodiksi, Taloksi, jossa huomioidaan kaiken ikäiset naiset. Iäkkäät naiset tarvitsevat aktiivista elämää ja tukea omaan hyvinvointiinsa. He voivat näyttää osaamistaan ja oppia uutta DaisyKodissa. Talossa on myös työpajoja, kahvila, putiikki ja ompelimo.
Vierailukohteena Daisy Ladies Koti ja Muistola olivat sykähdyttäviä.
25 vuotta taloa on johtanut maahanmuuttajataustainen Hissu, Hulya Kytö. Talon muista työntekijöistä 80 % on kotoisin muista maista kuin Suomesta. Kulttuurisensitiivisyys huokuu joka huoneesta ja talon ihmisistä.
Tuotoksia, osaaminen esillä
Daisyjen historiikki on paksu kirja, jossa on luettavaa ja katseltavaa. Samalla virisi ajatus, että saisimmeko Aman tarinan myös kansien väliin ensi vuonna.
Daisyn toiminta alkaa aamupalavereilla, johon kaikki osallistuvat ja arki jäsentyy. Vierailumme aikaan mukana oli toistakymmentä palkallista työntekijää, harjoittelijaa, työkokeilussa olevaa ja vapaaehtoista. Kerroimme Rovaniemen maahanmuuttajien yhdistyksestämme ja myös uusista kahdesta ukrainalaisten perustamasta yhdistyksestä.
Daisypäivä jatkuu selkosuomen uutisilla. Saimme seurata, miten rauhansuunnitelmaa Hamasin ja Israelin välillä käytiin läpi naisten kanssa suomeksi ja englanniksi.
Tällainen tapa ottaa yhteiskuntaa haltuun on yksi väylä suomen kielen oppimiseen ja aloittaa polun kohti naisten työelämää. Daisyllä ilmestyy oma aikakauslehti ja mukaamme saimme mm. musiikkiprojektin tuotoksen.
Turusta on malliksi monelle
Turun väestöstä 16 % on muista maista muuttaneita, joten neuvonnalle ja ohjaukselle on koko ajan tarvetta. Päivittäin talossa toimii 40 naista ja ukrainalaisten ryhmässä 20.
Oma puutarha, kasvien hoito talon sisällä, opetuskeittiö, kahvila, taidehuone, suomen kielen opetushuone. Näitä kaikkia on DaisyTalossa. Vapaaehtoisia kielen opettajia on 12.
Iltapäivisin on toiminnassa luova paja, jossa materiaalit ja ohjaus ovat kävijöille ilmaisia. Ompelupajassa modifoidaan asusteita, korjataan vetoketjuja, ommellaan uusia ja myydään ompelupalvelua kaupunkilaisille.
Daisyn Taikaputiikki myy paitoja, kasseja, mekkoja, neulatyynyjä, pöytäliinoja, maalattuja mukeja, jääkaappimagneetteja, nukkeja, postikortteja.
Lakineuvoja laajasti saatavilla
Kun muista maista muuttaneet lakinaiset neuvovat avun tarvitsijoita selvittämään Suomen oikeusjärjestelmää ja omia henkilökohtaisia lakiasioita, niin onhan se upeaa työtä.
Espanja, englanti, albania, serbia, suomi ja tarvittaessa tulkin kera muutkin kielet ovat saatavilla. Näillä kielillä annetaan Daisy Ladies lain tulkintaan liittyviä neuvontapalveluita. Oikeudellista apua vaativat monesti Migrin päätökset, avioerotilanteet, perhe-elämän sujuvuus ja naisten oikeuksien sisäistäminen.
Musiikki/taidehuoneen tunnelman voi aistia huonekaluista, sisustusesineistä, tauluista ja huonekasveista.
Daisy Ladies visiittimme jättää kyllä monta toimintamallia sulatettavaksi. Jos hippusen tästä Talon naisten monipuolisen osaamisen käytöstä saisimme taskussa kuljetetuksi kotikaupunkiimme, niin olisipa hyvä.
Pakolaisten yrittäjyys puhutti
Osallistuimme Åbo Akademin tiloissa keskusteluun, jossa pohdittiin pohjoisen maahanmuuttajien, erityisesti pakolaisina saapuneiden yrittäjyyttä.
Miten Wolt-yrittäjänä toimiva Khan näkee muutokset omassa yritystoiminnassa? Miten Shaistan intialaisen ja pakistanilaisen ruoan myynti onnistuu Reko ruokaringissä? Saako Intisarin Kajo-keittiö asiakkaita arabialaisten leivonnaisten äärelle? Miten Sie&Mie Keskus osuuskunta auttaa yrittäjyyden tielle?
Teemapajassa keskustelua johti AMAn asiantuntija Nafisa Yeasmin.
Iltapäivän keskustelu avarsi näkemystä siitä, millaisena tutkijat, opiskelijat ja tohtorikoulutettavat näkevät maahanmuuttajien yritystoiminnan haasteet ja mahdollisuudet.
Riitta Kemppainen-Koivisto
