On paljon nuoria maahanmuuttajia, jotka ovat vaarassa joutua syrj\u00e4\u00e4n. Maahanmuuttajalapset ovat yksi ryhm\u00e4, joka huolettaa. <\/p>\n\n\n\n
Syyn\u00e4 voi olla se, ett\u00e4 ilmasto on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viile\u00e4\u00e4. Pohjoisesta puuttuu mahdollisuuksia osallistumiseen. Kodista ei saa tarvittavaa tukea. Tai joku ihan muu syy, joka johtaa alisuorittamiseen koulussa. <\/p>\n\n\n\n
Paikallisille ty\u00f6markkinoille p\u00e4\u00e4sy on vaikeaa ja omaa kulttuuria tukevia aktiviteetteja ei juuri ole. <\/p>\n\n\n\n
Taloudelliset mahdollisuudet<\/strong> el\u00e4\u00e4 mielek\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ovat heikommat verrattuna etel\u00e4iseen Suomeen. Eik\u00e4 asenneilmapiiri maahanmuuttajia kohtaan ole niin positiivinen.<\/p>\n\n\n\n Eri syyt voivat johtaa nuorten maahanmuuttajien syrj\u00e4ytymiseen Lapissa.<\/p>\n\n\n\n Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nuoriso on haavoittuvaista, varsinkin jos ty\u00f6n tekemisen tai opiskelun mahdollisuudet ovat v\u00e4hiss\u00e4. Jos ei ole koulutusta, ei s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 harrastustoimintaa tai suosiollista ilmapiiri\u00e4, on yhteiskuntaan kiinnittyminen vaikeaa.<\/p>\n\n\n\n Yst\u00e4v\u00e4t<\/strong>. Se, ett\u00e4 yst\u00e4vystyy toisten kanssa, on yksi t\u00e4rke\u00e4 asia, joka lis\u00e4\u00e4 henkist\u00e4 hyvinvointia. Jos maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat tekemisiss\u00e4 vain oman kulttuurinsa nuorten kanssa, ei se auta heit\u00e4 kotoutumaan uuteen maahan. Ymm\u00e4rrys ei lis\u00e4\u00e4nny ilman sosiaalisia suhteit. Uuden maan kansalaisten toimintatavat j\u00e4\u00e4v\u00e4t tuntematta. Nuoret tarvitsevat valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluvien ihmisten tukea.<\/p>\n\n\n\n Maahanmuuttajanuoret<\/strong> el\u00e4v\u00e4t kahden kulttuurin v\u00e4liss\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4. Toisaalla on oma perhe ja perheen kulttuuritausta ja toisaalla uuden maan kulttuuri tapoineen. El\u00e4minen n\u00e4iden kahden kulttuurin v\u00e4liss\u00e4 on taiteilua ja voi aiheuttaa vaikeuksia kotoutua t\u00e4ydellisesti uuteen maahan. Nuorilla on haasteita edess\u00e4 ja stressi\u00e4 kotoutumisessaan.<\/p>\n\n\n\n PISA- analyysin<\/strong> mukaan toisen polven maahanmuuttajat ja ulkomaalaisille vanhemmille is\u00e4nt\u00e4maassa syntyneet maahanmuuttajalapset voivat sopeutua opiskeluun muita maahanmuuttajia nopeammin. Esimerkiksi heid\u00e4n matematiikan taitonsa on huomattavasti parempi kuin muiden maahanmuuttajalasten.<\/p>\n\n\n\n On eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tukea muita maahanmuuttajataustaisia oppilaita, jotta he eiv\u00e4t j\u00e4t\u00e4 yl\u00e4koulua kesken. Kymmenen vuotta sitten Pisa tutkimuksen mukaan n\u00e4iden nuorten kotoutuminen kouluun ja yhteiskuntaan ei ollut onnistunutta. Matematiikassa 2012 ensimm\u00e4isen sukupolven maahanmuuttajalasten taso oli heikompi kuin vuoden 2003 mittauksessa.<\/p>\n\n\n\n Is\u00e4nt\u00e4maiden paikalliset koulut ja yhteis\u00f6t auttavat maahanmuuttajalapsia sel\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n lukuisia koulussa kohtaamia vaikeuksia. Nuorelle on t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n tuntee kuuluvansa kouluun. OECD 2015 tutkimuksen mukaan samasta maasta tulevien maahanmuuttajalasten koulun menestystasot ovat erilaisia eri is\u00e4nt\u00e4maissa. Esimerkiksi turkkilaisten opiskelijoiden matematiikan keskiarvo oli 2015 korkein Sveitsiss\u00e4, huonoin Tanskassa.<\/p>\n\n\n\n PISA- raportit osoittavat, ett\u00e4 maahanmuuttajaoppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 yl\u00e4kouluissa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 jonkin verran opettajan huomion kiinnitt\u00e4mist\u00e4 syntyper\u00e4isiin oppilaisiin. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja vaihtelee kantav\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4n mukaan. <\/p>\n\n\n\n Maahanmuuttajien suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 luokassa vaikuttaa jonkin verran esimerkiksi oppilaisiin, jotka tulevat huono-osaisemmista perheist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Toisaalta Suomessa maahanmuuttajaoppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 luokkaa kohden ei ole viel\u00e4 niin suuri, ett\u00e4 se vaikuttaisi syntyper\u00e4isten oppilaiden suoritukseen. Yksi selke\u00e4 viesti on, ett\u00e4 kaikkien opiskelijoiden on vietett\u00e4v\u00e4 enemm\u00e4n aikaa matematiikan opettelemisessa ja teht\u00e4vien ratkaisemisessa.<\/p>\n\n\n\n Tutkimusten mukaan sosiaalisen osallisuuden yleinen lis\u00e4\u00e4minen koulussa voi poistaa syrjint\u00e4\u00e4. Paras vaihtoehto on opiskella yhdess\u00e4 kantav\u00e4est\u00f6n lasten kanssa samassa luokassa.<\/p>\n\n\n\n Arktiset Maahanmuuttaja<\/strong>t ry ja Lapin ETNO<\/strong> haluavat kannustvat monikulttuurista asennekasvatusta ja suvaitsevan ilmapiirin syntymist\u00e4 Lapin kouluissa. <\/p>\n\n\n\n Yksi tapa seurata opppimista, on ottaa asioita puheeksi oppitunneilla. AMA j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vuosittain pajoja Rovaniemen eri kouluilla. Niit\u00e4 ohjaavat AMAn aktiivitoimijat ja kokemusasiantuntijat.<\/p>\n\n\n\n Nafisa Yeasmin<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n 9.11.2021 AMA nosti esiin keskustelua lasten ja nuorten opetuksen tukemisesta kaupungintalolla pidetyss\u00e4 seminaarissa v.2015. Kuva: Arto Rajanen. On paljon nuoria maahanmuuttajia, jotka ovat vaarassa joutua syrj\u00e4\u00e4n. Maahanmuuttajalapset ovat yksi ryhm\u00e4, joka huolettaa. Syyn\u00e4 voi olla se, ett\u00e4 ilmasto on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viile\u00e4\u00e4. Pohjoisesta puuttuu mahdollisuuksia osallistumiseen. Kodista ei saa tarvittavaa tukea. Tai joku ihan muu syy, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":4815,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[286,477,378],"class_list":["post-4669","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-kotoutuminen","tag-lapsetjanuoret","tag-nafisayeasmin"],"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/Koululaispojat-10.9.2015-kuva-Arto-Rajanen.jpg",1600,1103,false],"thumbnail":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/Koululaispojat-10.9.2015-kuva-Arto-Rajanen-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/Koululaispojat-10.9.2015-kuva-Arto-Rajanen-300x207.jpg",300,207,true],"medium_large":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/Koululaispojat-10.9.2015-kuva-Arto-Rajanen-768x529.jpg",768,529,true],"large":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/Koululaispojat-10.9.2015-kuva-Arto-Rajanen-1024x706.jpg",1024,706,true],"1536x1536":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/Koululaispojat-10.9.2015-kuva-Arto-Rajanen-1536x1059.jpg",1536,1059,true],"2048x2048":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/Koululaispojat-10.9.2015-kuva-Arto-Rajanen.jpg",1600,1103,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Riitta Kemppainen-Koivisto","author_link":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/author\/riitta\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"9.11.2021 AMA nosti esiin keskustelua lasten ja nuorten opetuksen tukemisesta kaupungintalolla pidetyss\u00e4 seminaarissa v.2015. Kuva: Arto Rajanen. On paljon nuoria maahanmuuttajia, jotka ovat vaarassa joutua syrj\u00e4\u00e4n. Maahanmuuttajalapset ovat yksi ryhm\u00e4, joka huolettaa. Syyn\u00e4 voi olla se, ett\u00e4 ilmasto on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viile\u00e4\u00e4. Pohjoisesta puuttuu mahdollisuuksia osallistumiseen. Kodista ei saa tarvittavaa tukea. Tai joku ihan muu syy,…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4669","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4669"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4669\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9365,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4669\/revisions\/9365"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4815"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4669"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4669"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4669"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Pisa-tutkimuks<\/strong>et mittarina<\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/Koululaispojat-10.9.2015-kuva-Arto-Rajanen.jpg\")
<\/figure>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"