{"id":7622,"date":"2023-08-04T10:10:05","date_gmt":"2023-08-04T07:10:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/?p=7622"},"modified":"2023-08-11T10:45:38","modified_gmt":"2023-08-11T07:45:38","slug":"arvoista-on-kysymys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/2023\/08\/04\/arvoista-on-kysymys\/","title":{"rendered":"Arvoista on kysymys"},"content":{"rendered":"\n<p>4.8.2023<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4nhetkinen keskustelu viittaa siihen, ett\u00e4 rasismi on juurtunut syv\u00e4lle ihmisen mieleen. T\u00e4h\u00e4n kokemukseen vaikuttavat ihmisen oma ymm\u00e4rrys historian kulusta ja yhteiskunnan rakenteista.<\/p>\n\n\n\n<p>Paikallisesti ihmisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan vaihtelevat riippuen siit\u00e4, asuuko isossa kaupungissa etel\u00e4ss\u00e4 vai pienell\u00e4 paikkakunnalla vaikkapa pohjoisessa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksen mukaan ihmisen l\u00e4ht\u00f6maa ja sen maan taloudellinen asema vaikuttaa koettuun rasismiin. Esimerkiksi er\u00e4s maahanmuuttaja sanoi, ett\u00e4 jos joku on kotoisin Kiinasta tai Intiasta, h\u00e4n saa paremmin hyvi\u00e4 palveluita kuin jos olisi kotoisin Bangladeshista tai Pakistanista.<\/p>\n\n\n\n<p>Ihmisen koulutustausta on kytk\u00f6ksiss\u00e4 koettuun syrjint\u00e4\u00e4n. Jos joku on korkeammin koulutettu kuin toinen, saa h\u00e4n parempia palveluita. Jos muusta maasta muuttaneen n\u00e4kemykset eroavat l\u00e4nsimaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, se voi johtaa rasismin kokemuksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos ihmisen uskonnollinen tausta on muu kuin valtav\u00e4est\u00f6ll\u00e4, esimerkiksi jos on muslimi, varsinkin huiviin pukeutunut musliminainen, on silloin rasismikokemuksia enemm\u00e4n kuin heill\u00e4, joilla uskonnollinen tausta vastaa valtav\u00e4est\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kulttuuriset tavat voivat johtaa rasismin kokemiseen. Jos ihmisen kulttuuritausta ja sen harjoittaminen poikkeaa valtavirtaan kuuluvien ihmisten perinteisest\u00e4 kulttuurista, tuntevat ihmiset tulevansa ep\u00e4oikeudenmukaisesti kohdelluiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>On my\u00f6s niin, ett\u00e4 ihmiset luottavat helpommin heihin, jotka ovat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 omaa kulttuuria, kuin toisiin, jotka ovat kulttuurisesti et\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun puhutaan arvoista, on hyv\u00e4 puhua my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 maahanmuuttajat kokevat rasismia my\u00f6s toisilta maahanmuuttajilta. T\u00e4t\u00e4 asiaa on hyv\u00e4 pohtia \u00e4\u00e4neen.<\/p>\n\n\n\n<p>Ihmiset eiv\u00e4t usein tunnista rasismia itsess\u00e4\u00e4n. Moni ei koe, ett\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 sanat tai teot olisivat rasistisia. Sen lis\u00e4ksi, kun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 asiat eiv\u00e4t tunnu sujuvan sutjakkaasti, ihmisill\u00e4 on henkil\u00f6kohtaisia kamppailuja tai omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 uhkaavat taloudelliset tai sosiokulttuurilliset haasteet, yritet\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jostain muualta syntipukki.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n hetken poliittinen kulttuuri osoittaa my\u00f6s, ett\u00e4 maahanmuuttajat ovat tavalla tai toisella syntipukkeja. Heit\u00e4 on ryhm\u00e4n\u00e4 helppo syytt\u00e4\u00e4, heill\u00e4 on erilainen kulttuuritausta, n\u00e4kemykset ihan outoja&nbsp;ja he tuntuvat kaukaisilta.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhteiskunnalla on velvollisuus torjua yksil\u00f6iden ja v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4 ja syrjint\u00e4\u00e4 sek\u00e4 rasismia, mutta ihmisten asenteiden muuttaminen ei ole helppo juttu. Asenteet voivat olla juurtuneita syv\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksen mukaan on kaksi tapaa reagoida.<\/p>\n\n\n\n<p>Joko on olemassa yhteiskunta, joissa valtav\u00e4est\u00f6 ei edes halua my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rasismia on olemassa.&nbsp;T\u00e4m\u00e4 on jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n rasismia, joka kumpuaa siit\u00e4, ett\u00e4 alennetaan toisen yksil\u00f6n tai ihmisryhm\u00e4n luonnolliset tunteet.<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen l\u00e4hestymistapa on filosofinen. Monien filosofien mukaan rasismikeskustelu viittaa ongelmatilanteisiin. Jotkut yhteiskunnat haluaisivat v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 puhumista sellaisista ik\u00e4vist\u00e4 asioista kuten rasismi. T\u00e4llainen ajattelu ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole tervett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Nationalistinen ajattelutapa k\u00e4sittelee, suhtautuu tai puuttuu rasismiin niin, ett\u00e4 sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n sopimattomana. Rasismi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uhkana kansallisten arvojen s\u00e4ilytt\u00e4miselle. T\u00e4llainen ajattelutapa oikeuttaa luonnollisena tapana suojella omaa rodullista todellisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Monen politiikantutkijan mukaan moraalikasvatus ei auta paljon mit\u00e4\u00e4n tilanteessa, jossa kyse on sosiaalisesta realismista ja yhteiskunnan syv\u00e4lle juurtuneista tunteista. Sen sijaan rakenteellinen muutos on tie ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4t\u00e4 olen kuullut niin maahanmuuttajilta kuin suomalaisilta: tiukat toimenpiteet rasismin torjumiselle ovat t\u00e4rkeit\u00e4 muutoksille.<\/p>\n\n\n\n<p>Teoreettinen keskustelu viittaa siihen, ett\u00e4 rajoituksista huolimatta yhteiskunnalla on vastuu lis\u00e4t\u00e4 vuorovaikutusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa tarvitaan maahanmuuttajia, etenkin ty\u00f6per\u00e4isi\u00e4 maahanmuuttajia entist\u00e4 enemm\u00e4n. Juuri siksi on hyv\u00e4 edist\u00e4\u00e4&nbsp;sek\u00e4 subjektiivisten ett\u00e4 objektiivisten rakenteiden v\u00e4listen suhteiden paranemista.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 vaatii terveellist\u00e4 poliittista keskustelukulttuuria, aitoa toisen ihmisen kuuntelemista sek\u00e4 mielipiteiden analysointia rasismin kontekstissa. Kaikissa tilanteissa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kysymys rasismista. Voi hyvinkin olla, ett\u00e4 rasismin uhriksi joutunut on ymm\u00e4rt\u00e4nyt v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkijana n\u00e4k\u00f6kantani viittaa siihen, ett\u00e4 moraalikasvatus on laaja asia. Se ei ehk\u00e4 ole t\u00e4h\u00e4n hetkeen ratkaisu, kun kansa on jakautunut niin voimakkaasti kahtia (Lapin Kansa 26.7). T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on hyv\u00e4\u00e4 haastaa kaikkia avoimeen keskusteluun kesken\u00e4\u00e4n ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastauksia siihen, onko itse ideologioissa eroavaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Meid\u00e4t haastetaan nyt oppimaan, miten rasistisisiin konteksteihin liittyv\u00e4t mielipide-erot tulisi ottaa keskusteluun poliittisella tasolla. Miten tunnustetaan, ett\u00e4 rasismia on olemassa ja miten mitataan sit\u00e4, onko joku suhtautunut rasismin vastaisuuteen tarpeeksi paljon.<\/p>\n\n\n\n<p>Ehk\u00e4 on my\u00f6s hyv\u00e4\u00e4 keskustelua se, kun otetaan pohdittavaksi, onko rasismia edes olemassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Nafisa Yeasmin<\/p>\n\n\n\n<p>Juttu on julkaistu my\u00f6s Lapin Kansassa 4.8.2023. <\/p>\n\n\n<figure class=\"wp-block-post-featured-image\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"550\" height=\"367\" src=\"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/Nafisa-kuvaaja-Tapio-Nykanen.jpg\" class=\"attachment-post-thumbnail size-post-thumbnail wp-post-image\" alt=\"\" style=\"object-fit:cover;\" srcset=\"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/Nafisa-kuvaaja-Tapio-Nykanen.jpg 550w, https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/Nafisa-kuvaaja-Tapio-Nykanen-300x200.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 550px) 100vw, 550px\" \/><\/figure>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>4.8.2023 T\u00e4m\u00e4nhetkinen keskustelu viittaa siihen, ett\u00e4 rasismi on juurtunut syv\u00e4lle ihmisen mieleen. T\u00e4h\u00e4n kokemukseen vaikuttavat ihmisen oma ymm\u00e4rrys historian kulusta ja yhteiskunnan rakenteista. Paikallisesti ihmisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan vaihtelevat riippuen siit\u00e4, asuuko isossa kaupungissa etel\u00e4ss\u00e4 vai pienell\u00e4 paikkakunnalla vaikkapa pohjoisessa.&nbsp; Tutkimuksen mukaan ihmisen l\u00e4ht\u00f6maa ja sen maan taloudellinen asema vaikuttaa koettuun rasismiin. Esimerkiksi er\u00e4s maahanmuuttaja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":7616,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[378,264],"class_list":["post-7622","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-nafisayeasmin","tag-rasismi"],"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/Nafisa-kuvaaja-Tapio-Nykanen.jpg",550,367,false],"thumbnail":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/Nafisa-kuvaaja-Tapio-Nykanen-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/Nafisa-kuvaaja-Tapio-Nykanen-300x200.jpg",300,200,true],"medium_large":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/Nafisa-kuvaaja-Tapio-Nykanen.jpg",550,367,false],"large":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/Nafisa-kuvaaja-Tapio-Nykanen.jpg",550,367,false],"1536x1536":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/Nafisa-kuvaaja-Tapio-Nykanen.jpg",550,367,false],"2048x2048":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/Nafisa-kuvaaja-Tapio-Nykanen.jpg",550,367,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Riitta Kemppainen-Koivisto","author_link":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/author\/riitta\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"4.8.2023 T\u00e4m\u00e4nhetkinen keskustelu viittaa siihen, ett\u00e4 rasismi on juurtunut syv\u00e4lle ihmisen mieleen. T\u00e4h\u00e4n kokemukseen vaikuttavat ihmisen oma ymm\u00e4rrys historian kulusta ja yhteiskunnan rakenteista. Paikallisesti ihmisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan vaihtelevat riippuen siit\u00e4, asuuko isossa kaupungissa etel\u00e4ss\u00e4 vai pienell\u00e4 paikkakunnalla vaikkapa pohjoisessa.&nbsp; Tutkimuksen mukaan ihmisen l\u00e4ht\u00f6maa ja sen maan taloudellinen asema vaikuttaa koettuun rasismiin. Esimerkiksi er\u00e4s maahanmuuttaja&hellip;","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7622","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7622"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7622\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7623,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7622\/revisions\/7623"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7616"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7622"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7622"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7622"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}