{"id":9729,"date":"2025-06-04T11:44:39","date_gmt":"2025-06-04T08:44:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/?p=9729"},"modified":"2025-06-04T11:45:47","modified_gmt":"2025-06-04T08:45:47","slug":"englantia-vai-suomea-lapsillemme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/2025\/06\/04\/englantia-vai-suomea-lapsillemme\/","title":{"rendered":"Englantia vai suomea lapsillemme?"},"content":{"rendered":"\n<p>12.5.2025<\/p>\n\n\n\n<p>Kun muutin Suomeen, yksi lause iski mieleeni yh\u00e4 uudelleen \u2013 \u201dMaassa maan tavalla\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuulin sen keskusteluissa, joskus uutisotsikoissa ja jopa jokap\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 vuorovaikutustilanteissa. Aluksi nuo sanat tuntuivat kovilta. Ne kirpaisivat. Muistan miettineeni: Miksi ihmiset sanovat t\u00e4t\u00e4 minulle jatkuvasti? Miksi se kuulostaa varoitukselta tai torjunnalta? Olenhan bangladeshilainen ja olen aina tuntenut ylpeytt\u00e4 identiteetist\u00e4ni. En koskaan tullut Suomeen pyyhkim\u00e4\u00e4n juuriani pois \u2013 tulin t\u00e4nne rakentamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4, en tulemaan joksikin toiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Noina alkuaikoina lause tuntui muurilta: muistutukselta siit\u00e4, ett\u00e4 kuinka kovasti yritink\u00e4\u00e4n, olin silti ulkopuolinen. Rakastin bengalin puhumista, kulttuuristani kiinni pit\u00e4mist\u00e4, ruoan ja tapojemme jakamista. Joten kun joku k\u00e4ski minua \u201dtekem\u00e4\u00e4n kuten suomalaiset\u201d, tuntui kuin he olisivat pyyt\u00e4neet minua j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n identiteettini oven taakse.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta ajan my\u00f6t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmani alkoi muuttua.<\/p>\n\n\n\n<p>El\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on tapana opettaa sinua odottamattomilla tavoilla. Arkip\u00e4iv\u00e4n kokemukset \u2013 byrokratian l\u00e4pik\u00e4yminen, lasten auttaminen koulussa, ty\u00f6paikkojen hakeminen ja yksinkertaisesti keskustelut \u2013 n\u00e4iden kautta aloin hitaasti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kieli ei ole vain sanoja. Se on p\u00e4\u00e4sy\u00e4, luottamusta ja osallistumista. Tajusin, ett\u00e4 suomen kielen taito ei ollut vain kielioppia tai sanastoa; se oli avain siihen, ett\u00e4 minut n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana t\u00e4t\u00e4 yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Monissa tilanteissa huomasin ajattelevani: ehk\u00e4 tuossa lauseessa onkin jotain per\u00e4\u00e4. \u201dMaassa maan tavalla\u201d ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita luopumista siit\u00e4, kuka olet \u2013 se voi tarkoittaa my\u00f6s ty\u00f6kalujen oppimista el\u00e4\u00e4 t\u00e4ysipainoisesti uudessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Sen ei tarvitse olla vaatimus muuttaa identiteetti\u00e4si, vaan pikemminkin kutsu osallistua syv\u00e4llisemmin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyt sanon ylpe\u00e4n\u00e4 edelleen olevani bangladeshilainen. Se ei ole muuttunut, eik\u00e4 tule koskaan muuttumaan. Mutta ymm\u00e4rr\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 Suomessa el\u00e4minen tarkoittaa navigointia jaetussa tilassa, jossa kielell\u00e4 ja kulttuurilla on suuri rooli osallisuudessa. Se on ollut pitk\u00e4 matka \u2013 vastustuksesta ymm\u00e4rrykseen, torjutuksi tulemisen tunteesta paikan l\u00f6yt\u00e4miseen. Ja se jatkuu edelleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Kielipolitiikka ei ole vain s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tai toimintatapoja. Kyse on oikeista ihmisist\u00e4, kuten minusta, jotka yritt\u00e4v\u00e4t l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapainon l\u00e4ht\u00f6kohtiemme ja nykytilanteemme v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 on totuus, jota on joskus ep\u00e4mukavaa hyv\u00e4ksy\u00e4, varsinkin perheille, jotka alun perin ajattelivat, ett\u00e4 englanti antaisi heid\u00e4n lapsilleen globaalin edun. Mutta todellisuudessa meille, jotka aiomme j\u00e4\u00e4d\u00e4 Suomeen pitk\u00e4aikaisesti, lastemme auttaminen oppimaan ja omaksumaan suomen kieli, on yksi arvokkaimmista investoinneista, joita voimme tehd\u00e4 heid\u00e4n tulevaisuuteensa. Se ei tarkoita muiden kielten tai kulttuurin hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4, vaan pikemminkin ty\u00f6kalujen antamista lapsillemme menesty\u00e4 maassa, jota nyt kutsumme kodiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Siksi uskon, ett\u00e4 maahanmuuttajavanhempien, jotka n\u00e4kev\u00e4t tulevaisuutensa Suomessa, tulisi vakavasti mietti\u00e4, miten he voivat tukea lastensa kielenkehityst\u00e4. Yksi esimerkki on valita p\u00e4iv\u00e4hoitovaihtoehtoja, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kielivaihtoehtoja, jotka voivat my\u00f6s luoda mahdollisuuksia ja henkist\u00e4 hyvinvointia. Kyse ei ole assimilaatiosta, vaan seuraavan sukupolven varustamisesta el\u00e4m\u00e4\u00e4n itsevarmasti ja t\u00e4ysipainoisesti yhteiskunnassa, jossa he kasvavat.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ysin englanninkielinen koulu maahanmuuttajille voi tai ei voi olla hyv\u00e4 vaihtoehto niiden kotoutumiselle, jotka haluavat asua Suomessa pysyv\u00e4sti. Meill\u00e4 ei kuitenkaan ole tutkimustuloksia t\u00e4st\u00e4 eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 aiheesta. T\u00e4llainen p\u00e4\u00e4t\u00f6s vaatii tutkimukseen perustuvaa tietoa. Ilman tutkimusta on vaikea sanoa, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 ja mik\u00e4 ei.<\/p>\n\n\n\n<p>Koska asun itsekin Oulussa ja olen n\u00e4hnyt kasvavaa huolta monien maahanmuuttajavanhempien keskuudessa \u2013 erityisesti niiden, joiden lapset k\u00e4yv\u00e4t englanninkielisiss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodeissa. Vaikka on hienoa n\u00e4hd\u00e4 pienten lasten oppivan sujuvaa englantia niin varhain, kuulen usein vanhempien hiljaa murehtivan siit\u00e4, etteiv\u00e4t heid\u00e4n lapsensa puhu \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n \u2013 tai edes suomea \u2013 yht\u00e4 varmasti. T\u00e4m\u00e4 huoli ei koske pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kielivalintoja; kyse on pitk\u00e4aikaisesta integroitumisesta ja kuulumisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa suomen kielen taito avaa ovia \u2013 ei vain koulutukseen ja ty\u00f6llisyyteen, vaan my\u00f6s merkitykselliseen osallistumiseen yhteiskuntaan. Olipa kyse sitten yst\u00e4vien hankkimisesta, terveydenhuollon tarjoamisesta tai kotoisaksi tulemisesta paikallisyhteis\u00f6ss\u00e4, suomi on usein silta. Ja vaikka englanti saattaa riitt\u00e4\u00e4 selviytymiseen tai tiettyihin akateemisiin polkuihin, se tarjoaa harvoin yht\u00e4 paljon mahdollisuuksia arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Nafisa Yeasmin<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Uusi Rovaniemi -lehti haastatteli 28.5.2025 olevassa jutussaan Nafisaa, joka on Rovaniemen kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan j\u00e4sen\u00a0<strong>Nafisa Yeasmin<\/strong>\u00a0(kok.).  Jutussa Nafisa tuo esiin, ett\u00e4 englanninkielisess\u00e4 perusopetuksessa voi olla my\u00f6s riski, mik\u00e4li lapsen suomen kielitaito j\u00e4\u00e4 heikoksi kun englannista tulee lapsen ainoa kieli. T\u00e4m\u00e4 voi est\u00e4\u00e4 sosiaalisten suhteiden syntymist\u00f6 ja vaikeuksia toimittaa asioitaan esimerkiksi terveydenhuollossa tai kaupassa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n takia on oltava tarkkana, kenelle pelk\u00e4ll\u00e4 englannin kielell\u00e4 opiskelu soveltuu, vaikka se lis\u00e4\u00e4 kaupungin kansainv\u00e4listymist\u00e4 ja vetovoimaa.<\/p>\n\n\n<figure class=\"wp-block-post-featured-image\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"997\" height=\"1486\" src=\"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/IMG_9121.jpg\" class=\"attachment-post-thumbnail size-post-thumbnail wp-post-image\" alt=\"\" style=\"object-fit:cover;\" srcset=\"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/IMG_9121.jpg 997w, https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/IMG_9121-201x300.jpg 201w, https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/IMG_9121-687x1024.jpg 687w, https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/IMG_9121-768x1145.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 997px) 100vw, 997px\" \/><\/figure>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>12.5.2025 Kun muutin Suomeen, yksi lause iski mieleeni yh\u00e4 uudelleen \u2013 \u201dMaassa maan tavalla\u201d. Kuulin sen keskusteluissa, joskus uutisotsikoissa ja jopa jokap\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 vuorovaikutustilanteissa. Aluksi nuo sanat tuntuivat kovilta. Ne kirpaisivat. Muistan miettineeni: Miksi ihmiset sanovat t\u00e4t\u00e4 minulle jatkuvasti? Miksi se kuulostaa varoitukselta tai torjunnalta? Olenhan bangladeshilainen ja olen aina tuntenut ylpeytt\u00e4 identiteetist\u00e4ni. En koskaan tullut [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":9730,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[555,286,183],"class_list":["post-9729","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-englanninkielinenkoulu","tag-kotoutuminen","tag-lappi-lappilainen-kotoutuminen-suomalaisuus"],"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/IMG_9121.jpg",997,1486,false],"thumbnail":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/IMG_9121-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/IMG_9121-201x300.jpg",201,300,true],"medium_large":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/IMG_9121-768x1145.jpg",768,1145,true],"large":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/IMG_9121-687x1024.jpg",687,1024,true],"1536x1536":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/IMG_9121.jpg",997,1486,false],"2048x2048":["https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/IMG_9121.jpg",997,1486,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Riitta Kemppainen-Koivisto","author_link":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/author\/riitta\/"},"uagb_comment_info":1,"uagb_excerpt":"12.5.2025 Kun muutin Suomeen, yksi lause iski mieleeni yh\u00e4 uudelleen \u2013 \u201dMaassa maan tavalla\u201d. Kuulin sen keskusteluissa, joskus uutisotsikoissa ja jopa jokap\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 vuorovaikutustilanteissa. Aluksi nuo sanat tuntuivat kovilta. Ne kirpaisivat. Muistan miettineeni: Miksi ihmiset sanovat t\u00e4t\u00e4 minulle jatkuvasti? Miksi se kuulostaa varoitukselta tai torjunnalta? Olenhan bangladeshilainen ja olen aina tuntenut ylpeytt\u00e4 identiteetist\u00e4ni. En koskaan tullut&hellip;","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9729","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9729"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9729\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9731,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9729\/revisions\/9731"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9730"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9729"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9729"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siemiekeskus.fi\/ArktisetmaahanmuuttajatAMA\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9729"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}