Viéha-esitys, tunnelmia 24.1.2022
Anniina Koivurova kutsui AMAn väkeä seuraamaan esitystä taidemuseoon. Saamelaisuutta käsittelevä Viehá (Väki) herätti Shaista Tasneemin kertomaan, millaiselta esityksen seuraaminen tuntui. Tunnelmia Viehá´sta koottiin seuraavana päivänä tuoreltaan, kun kaikki nähty ja koettu oli vielä tuoreena mielessä. Kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto.
1. huone ”Toinen työntää toista pois nopeasti, ei halua. Olivat ehkä ihmisiä. Toinen pelasi seinällä. Ehkä oli hänen lapsi. Ja toinen on isompi ja laittaa hiukset kiinni. Pienempi otti nopeasti jalasta kiinni. Ei halua mennä pois.”
2.huone ”Kaksi ihmistä seisoi ja molemmat tanssivat erilaista tansia. Katson joskus elokuvassa ihmiset asuvat metsässä. Ovat kuin eläimiä metsässä. Tosi pelottava tanssi. Eivät ole eläimiä, vaan ihmisiä ja koska asuvat metsässä eläinten kanssa, ovat kuin eläimet. Luulen, että yksi haluaa seksiä. Mutta kolmas tulee ja sano Ei.”
3. huone ”Miksi ottaa villapuseron pois? Yksi lähti juoksemaan, ehkä hänellä oli kuuma ja alkoi piirtämään. Toiset menivät pimeään huoneeseen, nainen tanssii siellä. Toinen seisoi ja katsoi häntä ja meni puseron sisälle. Mitä siellä on?
Yksi käveli vähän näin (näyttää. huonoa vaappuavaa kävelyä). Ehkä hän on lapsi tai huono pää eikä kävele hyvin.”
4. huone ”He puhuivat meidän kanssa omalla kielellä ja kirjoittivat jotain seinälle. Hän kirjoitti valkoisella mustalle seinälle heidän omaa kieltä.”
5. huone ”Kaikki istuivat tuolilla, toiset peiton päällä. Siellä hän makaa, juo kahvia ja tulee ääni, huutaa, kun juo. Yksi istuu peiton alla, mitä tekee siellä? Sitten hän nousi sieltä, ei ollut paitaa (villapuseroa).”
6. huone ”Tulee valoja ja he juoksevat kaikki. Ehkä kun eläin on iloinen ja tulee valo. Ei ole pimeää enää ja he ovat iloisia.”
Lopussa: ”He menevät hitaasti ja kääntyvät katsomaan meitä. Ehkä rauhallinen musiikkia. ”
– Oli mukava. Ensimmäinen kerta minä näin tämmöinen. Katsoi suoraan silmiin kuin karhu! Hyvin pelottavaa. Sama kuin metsästä tulee ääni (=joiku). Lapsille pelottava, kun on pimeä ja ei puhu ja on hiljaa ja yksi vain huutaa! Luulin, että on vain tanssia ja konsertti ja katsotaan, mutta oli paljon meidän kanssa tekemistä.
– Oli mukava. Ensin vähän pelottava, kun hän (=ihminen) ensi kertaa huutaa ja katsoo suoraan silmiin. Ajattelin ensin on puoli tuntia. Mies tuli hakemaan ja laitoin hänelle viestiä, että ei ole vielä loppu. Tiedän, että teatterissa on aina vähän tällaista, pimeää, ja valoja vähän ja ihmiset juoksee.
Shaista Tasneem, AMA. Tunnelmat kirjasi Riitta KK.