31.7.2023
Nafisa Yeasmin on tuonut lukuisissa yhteyksissä ja tutkimuksissaan esille muista maista Lappiin muuttaneiden kokemuksia syrjinnästä. Erityisesti ”Life as an Immigrant in Rovaniemi” -artikkeli vuodelta 2012 on vielä aivan tätä päivää. Artikkeli löytyy Yeasminin väitöskirjasta ss.141-157.
Tutkimuksessa on haastateltu Lappiin ja Rovaniemelle muualta muuttaneita. Tutkijan mukaan asenteet liittyvät siihen, miten ihminen pukeutuu, mikä on maahanmuuton syy, mistä maasta tulee, miten on koulutettu ja miten oma lähipiiri suhtautuu uusiin tulijoihin. Oma kulttuuri- ja kansallinen identiteetti vaikuttavat myös.
Syrjinnän kokemukset ja rasismi liittyvät yhteen, vaikka suomalaista rasismia on hankala määritellä. Sitä ei tunnisteta, mutta käytännössä sitä ilmenee. Jotkut asenteet, katseet ja teot ovat selkeästi rasistisia, jotkut ovat piilossa.
Yksi työelämään liittyvä stereotypia Yeasminin mukaan on, että maahanmuuttajat eivät maksa veroja, mutta nostavat Kelan tukia. Jotkut maahanmuuttajat aloittavat yritystoiminnan, eivät maksa lakisääteistä palkkaa työntekijöilleen eivätkä veroja valtiolle. Joskus pakolaiset nostavat sosiaalitukia ja tekevät pimeitä töitä maksamatta veroa.
Yeasmin tuo esiin Suomen eduskunnassa olevan Perussuomalaisen puolueen ja puolueen ero suomalaisiin yleensä. Äärioikeistolaisen puolueen jäsenet ajattelevat pessimistisesti, että maahanmuuttajat ovat rasite isäntämaalle, mutta tavalliset suomalaiset ajattelevat optimistisesti niin, että jokainen kansakunta tarvitsee tukea toisiltaan. Perussuomalainen puolue ei halua, että maahanmuuttajilla on mahdollisuus saada työtä, kun suomalaiset ovat työttöminä ja työttömyys vain pahenee. Perussuomalaisten maahanmuuttovastaisuus tulee selkeästi esiin suomalaisessa mediassa. Monet suomalaiset kannattavat sen takia Perussuomalaista puoluetta, toiset ovat täysin eri mieltä puolueen näkemysten kanssa.
Kokemuksia syrjinnästä
Rovaniemellä asuvat muista maista muuttaneet kokevat eri tilanteissa negatiivisia asenteita. Jotkut eivät kerro niistä kenellekään tai piilottavat kokemansa. Ohessa kokemuksia työelämästä.
“Olen asunut Suomessa kolme vuotta ja kokemukseni on, että täällä on hyviä ja pahoja ihmisiä, rasisteja yhtä lailla kuin ei-rasisteja. Jokaisessa kansakunnassa on näin; jotkut kansat osoittavat tunteensa avoimesti ja toiset piilottavat.”
“Jokaisella suomalaisessa on töissä yksi pomo, mutta maahanmuuttajalla on monta pomoa”, sanoo yksi, joka kokee, että suomalaiset työkaverit kohtelevat häntä pomottavasti.
”Pomo ei vastaa puhelimeen. Syy voi olla kiire, eikä vastaa, varsinkin kun olen maahanmuuttaja.”
“Monet organisaatiot eivät halua palkata maahanmuuttajaa, vaikka monet ovat korkeasti koulutettuja ja kielitaitoisia.”
“Joissakin tapauksissa suomalaiset työnantajat ajattelevat, että maahan muuttanut ei kykene tekemään työtä niin kuin suomalaiset eivätkä luota häneen.”
”Suomalaiset työnantajat suhtautuvat avoimemmin eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin kuin muihin.”
“On joitakin kateellisia suomalaisia, jotka eivät hyväksy sitä, että maahanmuuttaja voi olla paremmassa asemassa taloudellisesti. Kerran erään maahanmuuttajan hienosta autosta oli parkkipaikalla viety peili ja autoa silloin tällöin sotkettu.”
Monella pakolaisena tulleella on vahvoja negatiivisia kokemuksia menneisyydessä, jotka voivat muuttaa hänen persoonaansa. Kaikki uudet syrjivät, rasistiset kokemukset koskettavat heitä useammin.
Rovaniemi haluaa kitkeä syrjintää
Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa yksimielisesti kotouttamisen toimenpiteet vuoteen 2025 asti. Tärkeimmiksi asioiksi kirjattiin maahanmuuttajien ja rovaniemeläisten keskinäisen vuorovaikutuksen parantaminen ja syrjinnän kitkeminen.
Keinoja voidaan etsiä yhdessä. Kotoutumisvaiheessa eläviltä on kysyttävä, millaisia ovat kokemukset rasismista ja mikä voisi auttaa yhteisymmärryksen syntymisessä. Tarvitaan lisää tietoa maahanmuuttajista. Voidaan keskustella kokemuksista, jotka ovat tuntuneet negatiivisilta ja mitkä tuntuvat positiivisilta. Aikuisten tehtävä on tuoda esiin omia mielipiteitään siitä, mitä mieltä he ovat maahanmuuttajista.
Amalaisittain hyväksi koettuja tapoja toimia voisi kirjata yhdessä:
Ala kaveriksi, kehity ystäväksi
Kun osoitamme kiinnostusta uuteen tulijaan, kutsumme kotiin kyläilemään ja kokemaan paikallisia tapoja perheessä, voi siitä kehittyä pitkäaikainen ystävyyssuhde ja molemmat oppivat uutta toisiltaan.
Kun pääsee mukaan perheen juhlahetkiin, juhannukseen ja joulun viettoon, häihin ja hautajaisiin, pääsee ihan eri tasolla kiinni suomalaiseen kulttuuriin ja perinteisiin.
Auta suomen kielen oppimisessa
Monet kokevat, että Rovaniemellä on paljon mahdollisuuksia oppia suomen kieltä, mutta liian vähän mahdollisuuksia opetella puhumaan. Kun pääsee keskustelemaan suomeksi syntyperäisten suomalaisten kanssa, etenkin ääntäminen kehittyy ja auttaa sosiaalisissa kontakteissa.
Yhteistä ymmärrystä voi synnyttää
Uuden maan tapojen oppiminen on pitkä prosessi, jossa paikalliset voivat olla avuksi. Kun saa positiivista kohtelua osakseen, se edistää kaikkien elämää. Voidaan oppia puolin ja toisin, kun altistutaan uusille mahdollisuuksille. Kysy suoraan, ole halukas oppimaan uutta ja toisen kulttuurin tapoja.
Innostu uudesta
Erilaiset kulttuurit rikastuttavat olemassaolollaan kaikkien elämää. Lähde mukaan toimimaan. Rovaniemellä on monia yhteisöjä, joissa tuetaan kotoutumista.
TILASTOTIETOA:
* Rovaniemellä asuu n. 1675 ulkomaan kansalaista, joka on 2,5% kaupungin väestöstä.
* Kiinalaisia ja venäläisiä on eniten, sitten ruotsalaisia ja irakilaisia.
* Suomen kansalaisuuden saaneita, vieraita kieliä puhuvia ihmisiä kaupungissa asuu 2352.
* Venäjää, arabiaa ja kiinaa puhutaan eniten, sitten englantia, persiaa ja saksaa.
* Ulkomaisia opiskelijoita on 228.
* Turvaa Suomesta hakeneita Ukrainan sotaa paossa olevia on n.600 henkeä.
 |  |  |
Lähteet:
Nafisa Yeasminin väitöskirja koskien muista maista Lappiin muuttaneiden kohtaamia esteitä koulutuksessa ja työnsaannissa: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63570/ActaE%20249_Yeasmin_Nafisa_pdfA.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Rovaniemen kaupungin kotouttamisohjelma: Kotouttamisohjelma 2023-2025 (1).pdf
Riitta Kemppainen-Koivisto
