9.11.2021
AMA nosti esiin keskustelua lasten ja nuorten opetuksen tukemisesta kaupungintalolla pidetyssä seminaarissa v.2015. Kuva: Arto Rajanen.
On paljon nuoria maahanmuuttajia, jotka ovat vaarassa joutua syrjään. Maahanmuuttajalapset ovat yksi ryhmä, joka huolettaa.
Syynä voi olla se, että ilmasto on täällä viileää. Pohjoisesta puuttuu mahdollisuuksia osallistumiseen. Kodista ei saa tarvittavaa tukea. Tai joku ihan muu syy, joka johtaa alisuorittamiseen koulussa.
Paikallisille työmarkkinoille pääsy on vaikeaa ja omaa kulttuuria tukevia aktiviteetteja ei juuri ole.
Taloudelliset mahdollisuudet elää mielekästä elämää ovat heikommat verrattuna eteläiseen Suomeen. Eikä asenneilmapiiri maahanmuuttajia kohtaan ole niin positiivinen.
Eri syyt voivat johtaa nuorten maahanmuuttajien syrjäytymiseen Lapissa.
Tiedetään, että nuoriso on haavoittuvaista, varsinkin jos työn tekemisen tai opiskelun mahdollisuudet ovat vähissä. Jos ei ole koulutusta, ei säännöllistä harrastustoimintaa tai suosiollista ilmapiiriä, on yhteiskuntaan kiinnittyminen vaikeaa.
Ystävät. Se, että ystävystyy toisten kanssa, on yksi tärkeä asia, joka lisää henkistä hyvinvointia. Jos maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat tekemisissä vain oman kulttuurinsa nuorten kanssa, ei se auta heitä kotoutumaan uuteen maahan. Ymmärrys ei lisäänny ilman sosiaalisia suhteit. Uuden maan kansalaisten toimintatavat jäävät tuntematta. Nuoret tarvitsevat valtaväestöön kuuluvien ihmisten tukea.
Maahanmuuttajanuoret elävät kahden kulttuurin välissä joka päivä. Toisaalla on oma perhe ja perheen kulttuuritausta ja toisaalla uuden maan kulttuuri tapoineen. Eläminen näiden kahden kulttuurin välissä on taiteilua ja voi aiheuttaa vaikeuksia kotoutua täydellisesti uuteen maahan. Nuorilla on haasteita edessä ja stressiä kotoutumisessaan.
Pisa-tutkimukset mittarina
PISA- analyysin mukaan toisen polven maahanmuuttajat ja ulkomaalaisille vanhemmille isäntämaassa syntyneet maahanmuuttajalapset voivat sopeutua opiskeluun muita maahanmuuttajia nopeammin. Esimerkiksi heidän matematiikan taitonsa on huomattavasti parempi kuin muiden maahanmuuttajalasten.
On erittäin tärkeää tukea muita maahanmuuttajataustaisia oppilaita, jotta he eivät jätä yläkoulua kesken. Kymmenen vuotta sitten Pisa tutkimuksen mukaan näiden nuorten kotoutuminen kouluun ja yhteiskuntaan ei ollut onnistunutta. Matematiikassa 2012 ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajalasten taso oli heikompi kuin vuoden 2003 mittauksessa.
Isäntämaiden paikalliset koulut ja yhteisöt auttavat maahanmuuttajalapsia selättämään lukuisia koulussa kohtaamia vaikeuksia. Nuorelle on tärkeä, että hän tuntee kuuluvansa kouluun. OECD 2015 tutkimuksen mukaan samasta maasta tulevien maahanmuuttajalasten koulun menestystasot ovat erilaisia eri isäntämaissa. Esimerkiksi turkkilaisten opiskelijoiden matematiikan keskiarvo oli 2015 korkein Sveitsissä, huonoin Tanskassa.
PISA- raportit osoittavat, että maahanmuuttajaoppilaiden määrä yläkouluissa vähentää jonkin verran opettajan huomion kiinnittämistä syntyperäisiin oppilaisiin. Tämä on kuitenkin vähäistä ja vaihtelee kantaväestöryhmän mukaan.
Maahanmuuttajien suuri määrä luokassa vaikuttaa jonkin verran esimerkiksi oppilaisiin, jotka tulevat huono-osaisemmista perheistä.
Toisaalta Suomessa maahanmuuttajaoppilaiden määrä luokkaa kohden ei ole vielä niin suuri, että se vaikuttaisi syntyperäisten oppilaiden suoritukseen. Yksi selkeä viesti on, että kaikkien opiskelijoiden on vietettävä enemmän aikaa matematiikan opettelemisessa ja tehtävien ratkaisemisessa.
Tutkimusten mukaan sosiaalisen osallisuuden yleinen lisääminen koulussa voi poistaa syrjintää. Paras vaihtoehto on opiskella yhdessä kantaväestön lasten kanssa samassa luokassa.
Arktiset Maahanmuuttajat ry ja Lapin ETNO haluavat kannustvat monikulttuurista asennekasvatusta ja suvaitsevan ilmapiirin syntymistä Lapin kouluissa.
Yksi tapa seurata opppimista, on ottaa asioita puheeksi oppitunneilla. AMA järjestää vuosittain pajoja Rovaniemen eri kouluilla. Niitä ohjaavat AMAn aktiivitoimijat ja kokemusasiantuntijat.
Nafisa Yeasmin
