8.12.2021
Barcelonan vanhassa kaupungissa sijaitsee kolme Mescladis- ravintolaa. Ne ovat oppimisympäristöjä pakolaisnia Välimeren kautta maahan tulleille, kiinnittymiskohta tiellä kohti omia unelmia. Jo 100 pakolaista on keittiön kautta ruokaa valmistamalla, opettamalla ja myymällä päässyt kiinni uuden kielen ja kulttuurin omaksumiseen.
Vierailin marraskuun alussa 2021 Barcelonassa tutustumassa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten koulun käyntiin. Tuolla matkalla tuli tunne, että
– koulutuksesta vastaavilla, luottamushenkilöillä, epämuodollista koulutusta tarjoavilla ja sivistystyötä tekevillä tulisi olla enemmän mahdollisuuksia vierailla paikan päällä tutustumassa ja mallittamassa hyviä käytäntöjä.
– vuonna 2010-2012 Rovaniemellä toiminut kaupunkiin ilman vanhempiaan tulleiden nuorten Opin Aika- koulu olisi paikallaan myös tällä vuosikymmenellä.
– uskontojen opetus tulisi siirtää pois nykyopetuksesta.
Koulu, jossa 93% opiskelijat muista maista
Suomalaisesta ajattelutavasta poikkesi täysin Kataloniassa organisoitu teini-ikäisten koulu ihan kaupungin keskustassa. Koulun oppilaista 93% on kotoisin Pakistanista, Bangladeshista, Marokosta tai muista maista. Nuoret puhuvat lukuisia eri kieliä ja heillä on toisistaan poikkeavat kulttuuriset taustat. Koulun maine on hyvä ja sinne halutaan tulla. Idea on toimia Tervetulokouluna, jossa maahan tulon jälkeen pääsee parin viikon jälkeen oppimaan paikallista kieltä 3 vuoden ajaksi. Koulusta saa tukea, kun pakolaisuuden taustat ja kokemukset ovat vielä lähimuistissa ja estävät oppimista. Kun yhteiskuntaan on päästy tasoittavasti sisään, on aika keskittyä oman ammatillisen uran löytämiseen seuraavat 3 vuotta.
Tervetulokoulu tarjoaa yksilöllistä erityistukea, jos on heikko lähtötaso tai oppimismotivaatio. Jos oppilaan motivaatio on korkealla, varmistaa koulu, että nuori saa tarvitsemansa tuen kohti korkeakouluopintoja. Paikallista katalaanin kieltä opitaan vapaaehtoisjärjestön tarjoamissa kerhoissa koulun jälkeen.
Uskonto ei määrittele opiskelua
Kun koulussa ei nuoria jaotella uskontonsa, kotikielensä tai kulttuuristen perinteiden mukaan, ympäristön muovaa selkeästi monikulttuurisuus ja monikielisyys. Luottamus toisiin syntyy ja maan tavoille opitaan yhdessä sekatiimeissä. Totutaan pelaamaan sekajoukkueissa krikettiä ja harrastamaan liikuntaa yhteisillä liikuntatunneilla.
Avoimuutta lisäävät koulussa käytössä olevat avoimet oppimisen tilat. Myös käytävän wc-tilat ovat avoimet ja kaikkien oppijoiden käytössä. Koulussa ei ole erillisiä uskontojen tunteja jakamassa nuoria uskontokunnan mukaan erillisiin ryhmiin, vaan jokainen saa halutessaan uskontokasvatusta omalla vapaa-ajallaan.
Yhdistykset oppijan tukena
Virallisen kielitutkinnon suorittaminen hoituu vapaaehtoisjärjestön kautta.
Erityistä tukea saavat nuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä oppimisesta ja jäädä koulupudokkaiksi perusopinnoissa tai korkeakouluopinnoissa. Kun järjestöstä saa tukea ja lisää motivaatiota, onnistuu myös opintojen jatkaminen ja niin peruskoulu- kuin korkeakoulututkinnon saa suoritetuksi.
Kaupungin tilat sosiaalisena oppimisympäristönä
Koulupudokkaille, niin katalaaneille kuin muualta maahan muuttaneille, on tarjolla oppisopimustyylinen vaihtoehto suorittaa opinnot loppuun. Kaupungin ohjeistukseen on kirjattu, että kaupungin omistuksessa olevien tilojen yhteydessä toimivien kahvila/ravintoloiden on oltava oppimisympäristöjä. Esimerkiksi Barcelonan merimuseon lähes fine dining -kahvilaravintola on nuorten ja heidän opettajiensa koulu, sosiaalista yrittäjyyttä ja hanke. Kun kokin, tarjoilijan, kassan, sisustajan ja siivoojan käytännön työ on arvostettu tila, brändi kantaa ammattitutkinnon suorittamisen jälkeen muihin ravintoloihin töihin opettajan ohjaamana. Tätä kautta oli jo yli 100 koulupudokasta saanut tutkintonsa suoritetuksi ja ohjatuksi pysyviin työpaikkoihin.
Tällainen sopisi esimerkiksi Rovaniemen Korundiin, Arktikumiin ja Lappiataloon. Rovaniemen päättäjien laatimalla sopimuksella edellytettäisiin, että näiden kulttuuritilojen kahvila- ja ravintolatoiminta olisi Redun oppimisympäristö edesmenneen Oppipojan tapaan. Lisättäisiin yhteiskunnallista velvoitetta käyttää yhteisin verovaroin toimivia palveluja niin, että nuoriso niistä hyötyy.
Oleskelupa tärkeä saada
Espanjassa yli 18-vuotias voi hakea oleskelulupaa, kun käytössä on kuukausittain vähintään 800 euroa. Summa on monelle köyhästä perheestä ja kehittyvästä maasta tulleelle iso haaste ja monet oleskelulupahakemukset tulevat hylätyksi. Tarjolla on monen eri säätiön myöntämiä opiskelustipendejä, mutta niiden löytäminen on vaikeaa ja hakeminen byrokraattista.
Suuren uhan edessä ovat etenkin 16-18- vuotiaat, joilla on pelko joutua karkotetuksi maasta heti 18 vuotta täytettyään. Tuolloin tulee olla opiskelupaikka, työ, mennä naimisiin espanjalaisen kanssa tai saada muu perhe maahan. Aikaa oleskeluluvan hakuprosessiin on vain 4 kuukautta. Karkotuspäätös tulee, mikäli hakijalla on osoittaa tuloja vain 400 euroa kuukaudessa, hänellä on rikostaustaa Espanjasta ja palautusmaa todetaan turvalliseksi.
Projekteilla tukea kiinnittymiseen
Kielteisen turvapaikkahakemuksen saaneet nuoret jäävät irtolaisiksi maahan ja kadulle asumaan. Kadulla asuville on tarjolla muutamia kultuuriprojekteja. Ne sopivat, kun virallinen järjestelmä ei myönnä oleskelulupaa ja tätä kautta pääsyä palvelujen piiriin.
Liikunnallinen yhdistys on tavoittanut 8 vuoden aikana liki 400 maahan turvapaikanhakijana tullutta nuorta. 60 työntekijää auttaa näitä usein mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria takaisin yhteiskuntaan. Motivoituneet nuoret saavat 3 vuoden ajan projektista tukea ja heistä 80% on päässyt kiinnittymään yhteiskuntaan. Monet ovat kuitenkin riskissä tippua yhteiskunnan rattaista, kun asumisen tilat ovat kadulla.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys lisää bisnestä
Pakolaisina maahan tulleita varten toimii sosiaalisia yrityksiä, jotka auttavat eteenpäin. Yksi tällainen on Mescladis. Projekti on ravintola. Keittiössä pidetään kokkauskursseja ja opitaan kieltä. Salin puolella opitaan tarjoilemaan, hinnoittelemaan ja myymään. Projektin tuotoista 90% tulee myynnistä. Etnisiä maailman herkkuja tarjoavia ravintoloita on jo kolme eri puolilla Barcelonan vanhaa kaupunkia.
Aikaa, mielen terveyttä, tukea
Mitä tapahtuisikaan, jos nuorilla olisi enemmän aikaa hakea oleskelulupaa, sijoittua ja löytää ystäviä paikallisista. Mikäli uhkaa takaisin palauttamisesta ei olisi, voisi monen nuoren tilanne olla toisenlainen. Kadulle ja jengeihin ei tarvitsisi joutua.
Tukea tarvitaan alkuun ensisijaisesti niin mielenterveydessä kuin yhteiskunnan toimimisen ymmärtämisessä. Liikunta ja taide voivat tässä auttaa, mutta pääpaino on oltava uuden kielen oppimisessa, tien raivaamisessa kohti koulutusta ja työelämää. Kolme vuotta projektissa auttavat alkuun, mutta sen jälkeen ei ole oikein jäädä ilman mitään turvaa.
Projektimainen oppimismahdollisuus on kannustava tie nuorelle. Näin opitaan ymmärtämään monikulttuurisen maan luonnetta ja eri arvolähtökohdista tulevia ihmisiä. Vaikka joka yhteiskunta luo oman mallinsa toimia ja edistää kotoutumista, on näistä kaikista mallinnettavaa omaan maahan, meillekin Suomeen.
Kun ihminen huomioidaan yksilönä ja annetaan täsmäkoulutusta kullekin pienessä ryhmässä, tavoitteet on saavutettavissa. Kun mukana on oppimista tukevia elementtejä, kuten hyvinvointia tukevaa liikuntaa ja kulttuuria, se vahvistaa ja luo pohjaa selvitä uudessa maassa. Koulujen ovien olisi hyvä avautua järjestöille, yhdistyksille, projekteille ja yhteisöille tukemaan tätä työtä.
Alkuun Tervetulokoulu
Suomessa olisi hyvä olla systeemi, jossa uudet muista maista tulleet nuoret saisivat kotoutumista edistävän koulun. Pehmeä laskeutuminen uuden maan kulttuuriin ja mielen tasapainottaminen takaisivat oppimiselle paremmat lähtökohdat.
Nuori tulisi huomioitua yksilönä ja hän saisi pelkonsa voitetuksi. Uudenlaiset tavat oppia tulisivat tutummaksi. Tämä voisi olla myös ponnahduslauta realistisille tulevaisuuden suunnitelmille. Unelmat voisivat toteutua, sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyisi.
Väliinputoajille tsemppiä
Suomalaisesta korkeakoulusysteemistä moni putoaa kesken kaiken ja yliopistomme eivät houkuttele omassa maassaan parhaimpia oppimistuloksia saavuttaneita.
Opiskelumotivaatiota olisi syytä jollain tavoin nostaa täälläkin. Vaikka Barcelonassa nähdystä moni asia toteutuu jo Suomessa, ovat haasteet silti nuorten kotoutumisessa suuria.
Riitta Kemppainen-Koivisto, AMAn hallituksen jäsen