19.7.2022
Nimet Salim pyysi muistelemaan ja kirjaamaan ylös, miten pohdimme keväällä 2021 vieraassa maassa asumista ja alkukuukausien aikana esiin tulleita tilanteita. Suomalaisuuden ydintä pohdittiin draamapajassa, johon saatiin taloudellinen tuki Kansalaisfoorumilta ja pajan ohjaajaksi Anne Niskasen.
Yritimme parin päivän aikana löytää yhdessä keinoja, miten maahan muuttanut osaisi olla toisen tukena. Tavoitteena oli vahvistaa ajatusta, kuinka tärkeää on oppia avaamaan suunsa ja kertomaan huolia ja haavintoja ihan tuntemattomillekin ihmisille turvallisessa ryhmässä.
Suomalaisuuden ydintä etsimässä
Kokeilimme tapoja, joilla voisi ottaa suomalaisuutta puheeksi, ihmetellä tapoja, kulttuuria, perheen merkitystä, iloa ja surua. Tämä onnistui 13 hengen pienryhmässä.
Tehtävä 2: Määritelkää yhdessä ohjeet draamakurssille
- Järjestä tila niin, että tuolit ovat ympyrässä ja kaikki näkevät ja kuulevat toisiaan.
- Alkupiirissä kerrotaan oma nimi, ja miltä tuntuu: jännittääkö, pelottaako, onko innostunut olo.
- Lämmittely eli Icebreaking harjoitus.
- Ohjaaja kertoo, mitä itse odottaa kurssilta, sovitaan aikataulu, tauot, ruokailu, kahvittelu.
- Tehdään erilaisia harjoituksia.
- Lopuksi kaikki tulevat ympyrään tuoleille ja kydään läpi, mitä päivän aikana koettiin ja miltä nyt tuntuu.
- Rentoutus lopuksi. Voi olla rauhallista musiikkia taustalla ja ollaan makuulla lattialla, silmät kiinni, annetaan ajatuksen rauhoittua.
- Siivotaan tila yhdessä.
Tehtävä 3: Lämmittely/ Icebreaking
Ohjaaja on laittanut lattialle pieniä esineitä. Jokainen valitsee kaksi esinettä, joista voi kertoa ja samalla, miksi valitsi juuri ne esineet. Sitten kertoo oman koko nimensä, mitä esine tuo mieleen ja mitä odottaa kurssilta.
Harjoitus A: Tilanne: Huivipäinen nainen bussissa
Pieni ryhmä (3-4 ihmistä) sopii keskenään, millainen arjen tilanne esitetään muulle ryhmälle. Puhua ei saa, mutta eleitä saa olla. Mitä tapahtuu ja ketä on mukana, kun matkataan linja-autossa? Mistä kulttuureista matkustajat ovat kotoisin? Miksi he istuvat niin kuin istuvat ja miksi yksi seisoo, vaikka on vapaita paikkoja? Toiset 3-4 ihmistä seuraavat ja kommentoivat, arvailevat mitä tilanne esittää. Lopuksi ryhmä itse kertoo, mitä he esittivät.
Harjoitus B: Maahan muuttaneen vaatetus
Miten käy, kun suomalaiset ovat kiinnostuneita uuden tulijan vaatetuksesta. Miten ihmettelyyn, kosketteluun ja käyttäytymiseen tulisi puuttua, jos oma tuttu, samaan etniseen ryhmään kuuluva, ei asiaan puutu?
Ryhmä esittää tilanteen, toiset arvailevat. Keskustellaan, miksi joku on tilanteessa hiljaa, ei reagoi. Miksi joku puuttuu asiaan. Miten itse toimisit?
Ruokailutauko on hyvä välissä. Sitten jaksaa taas esitellä ja näytellä!
Harjoitus C: Suomalaisia ääniä
Kuljetaan salissa yksin. Kävellään, juostaan, vaikka tanssitaan. Äännellään erilaisia luonnon ääniä. Naurua, iloa, surua. Sitten voi koskettaa toista ihmistä. Löytyy laulua, tuulen suhinaa, luonnon olemusta. Olkapää on hyvä. Sovitaan, että ei saa puhua, vain liikkua, katsella, äännellä.
Kun on esitelty erilaisia tilanteita yksin, voidaan keksiä lisää. Sataa vettä, yksi ihminen kastuu ja toinen on sateenvarjo.
Harjoitus D: SAUNA. Kuka tykkää olla saunassa alasti, menevät huoneen toiseen nurkkaan. Ne, jotka eivät halua, menevät toiseen nurkkaan. Kysytään, miksi valitsi sen nurkan ja miksi ajattelee niin kuin ajattelee.
Harjoitus E: AVIOLIITTOON 20-vuotiaana. Huoneen toisessa nurkassa ovat ne, jotka haluavat olla naimisissa nuorena. Toisessa nurkassa ovat ne, jotka ajattelevat, että on hyvä menneä naimisiin vasta vanhempana. Kerrotaan oma valinta ja miten omassa kulttuurissa naimisiin menoon suhtaudutaan.
Lopuksi luodaan turvallinen olo ja sovitaan, että kurssilla olleista asioista ja tilanteista ei puhuta ulkopuolisille. Näin luodaan luottamusta osallistujien kesken.
Kurssin päätteeksi kirjattiin ylös, mitä tällaisen kurssin vetäjältä odotetaan. Tämä toimii jatkossa pohjana keskustelun avaamiselle kurssilla, jonka Nimet aikoo järjestää omassa yhteisössään eteläisessä Suomessa.