Haastava matka

Syksyllä 2015 alkoi Suomessa uusi aika. Maahan saapui useista eri syistä, useista eri maista monta ihmistä. He tulivat Lappiinkin pakolaisina ja turvapaikanhakijoina.

Matka oli monelle maahanmuuttajamiehelle haaste ensimmäisestä päivästä lähtien.Heillä ei ollut mitään. He eivät tunteneet ketään.

He tiesivät, että alku on vaikeaa. Kaikki oli uutta: kieli, elämä, sää, kulttuuri. Mutta kaikki se ei ollut vaikeampaa kuin olla poissa kotimaasta, perheestä, lapsista. Elämän periaate kuitenkin sanoi: Älä pysähdy, vaikka kaatuisit kymmenen kertaa.

Kun katson maahanmuuttajamiesten ryhmiä, jotka asuvat Rovaniemellä, mietin, miten he voisivat nostaa haasteet omien toiveittensa täyttämiseen.

Miehet sanovat: Hyvä elämä ei tule helposti. Elämämme oli hukassa ja olimme erossa kaikesta. Kotimaassa meillä oli työtä, oli oma talo. Täällä emme tunne ketään. Vaikka tapasin monia ihmisiä ja kysyin, mitä voisimme tehdä, emme löytäneet vastausta.

Ensi askeleet

Mietin ja kysyin muutamilta tapaamiltani miehiltä, mitkä tekijät heidän elämässään vaikuttavat nyt. Keskeistä on, millainen tyyppi mies on ja millainen kulttuurinen välimatka miesten välillä vallitsee.

Nämä miehet ottivat ensimmäisen askeleen jonnekin, johon Punainen Risti heidät vei. Jonnekin, vain hetkeksi. He saivat apua ja tukea. Joukossa oli paljon nuoria pakolaisia. Heille annettiin ruokaa ja vähän rahaa, jonkinlaista tukea, kun työkyky oli heikentynyt. Työkyky kärsi, sillä he eivät osanneet puhua suomea. Kielitaidottomuus ilmeni kommunikoinnin haasteina ja kulttuurisina eroavaisuuksina.

Joskus pientä työtä löytyi sanomalehtien jakelussa, jolloin sää oli erittäin lumista ja vaikeaa liikkua. Sellaista ei ollut koskaan ollut kotimaassa.

Sitten alkoi aika, kun miehet saivat työluvan. Työssä he kysyivät kielikurssista. Sellainen löytyi ja oli aika ottaa seuraava askel ABC suomenkielikurssille. 

Kun miehet olivat kielikurssilla, löytyi työpaikkakin. Tutuksi tulivat siivousyritykset SOL ja ISS. Aikaa kului vuosi, kaksi. Suomen kielen opinnot jatkuivat.

Korona oli haastavin vaihe

Kun korona ilmestyi, oli pakko pysyä poissa työstä ja siirtyä opiskelemaan verkossa. Se oli erittäin vaikeaa. Toisten oli mentävä töihin koronaviruksesta huolimatta. Joitakin onnistui päästä ammattikorkeakouluun tai työskentelemään Wolt ruokalähettinä.

Usein maahanmuuttajamiehet päätyivät määräaikaisiin työsuhteisiin, tekemään työtä ilman työsopimusta ja vähemmällä palkalla. Heillä oli isoja haasteita varman, pitkäaikaisen työpaikan saamisessa. Miehet saivat toimeentulotuen etuuksia useammin. Siksi jotkut heistä päättivät perustaa oman yrityksen ja ottaa vakaat askeleet oman yrityksensä kanssa. Moni maahanmuuttajamies yrittää jaksaa töissä, tehdä pitkää päivää. Kuulostaa aivan kuin luksuselämä, jota voi viettää, ja vielä töissä!

Miehet sanovat nyt: Haastavinta aikaa on nyt tämä hetki, kun puhumme elämästäni.