5.1.2023
Lapista tippuu yksi kansanedustan paikka ensi kevään vaaleissa. Uutinen oli sokki, kun tajusin, että se on väkiluvusta kiinni. Pari sataa lappilaista ihmistä puuttuu.
Samaan aikaan heräteltiin keskustelua siitä, tulisiko Lapin ja Oulun vaalipiirit yhdistää. Väen väheneminen muistuttaa siitä, että tarvitsemme Lappiin pito- ja vetovoimaa.
Harmittaa sekin, että viimeisen kahden vuoden aikana tuttavapiiristäni 8 perhettä muutti etelään. Rovaniemi menetti lähtijöiden myötä yli 30 ihmistä. Lähteneistä perheistä viisi muutti mielenkiintoisten töitten perässä, yksi lasten koulutusmahdollisuuksien vuoksi. Kaksi perhettä lähti hakemaan laadukkaampaa elämää ja parempia mahdollisuuksia päästä opiskelemaan unelma-ammattiin. Yksi perhe muutti etnisen syrjinnän vuoksi toiveena löytää etelästä oman heimon yhteisöstä turvaa. Tunnen myös perheitä, joissa yksinhuoltajaäidit pohtivat etelään muuttoa, jotta saisivat tukea oman etnisen ryhmänsä ihmisistä.
Rovaniemen kuntapolitiikassa olisi hyvä keskustella siitä, mitkä ovat ne puuttuvat indikaattorit, joita seuraamalla olisimme saaneet vihiä siitä, että väki valuu etelään. Mikä olisi pitänyt olla toisin, jotta olisimme saaneet ihmiset pysymään täällä?
Kaikki pienet kunnat ja kaupungit kilpailevat ulkomaalaisten pysymisestä ja uusien houkuttelemisesta. Väestö siirtyy sellaisiin kaupunkeihin, joissa on vaihtoehtoja ja tarjolla sosioekonomisia ja kulttuurisia harrastuksia.
Tampereen Integration 2022 -tapahtuma keräsi yli 1000 osallistujaa marraskuussa. Tapasin useita kotoutumisen toimijoita eri puolilta Suomea. Kuulin, kuinka monissa kunnissa ja kaupungeissa valmistaudutaan toimiin, joilla muuttoa suunnittelevat saataisiin jäämään ja maahanmuuttajia sekä paluumuuttajia muuttamaan pysyvästi paikkakunnalle.
Jos emme Lapissa mieti tulevaisuutta, voi olla vaarassa, että menetämme identiteettimme. Ainakin minä pahoin pelkään, että Lappi ei säily tällaisena, jos ihmisten annetaan vain mennä ja katsellaan sivusta, että Hups! Sinne lähtivät. Uhkana on, että koko Lappi on jossakin vaiheessa osa jotain yhtä isoa pohjoista kaupunkia.
Lapin luonto on osa nykyistä pito- ja vetovoimaamme, mutta yhteiskuntatieteilijänä näen voimavaraksi ihmiset. Sillä jos ei ole ihmisiä, kukas se sitten luontoa kehuu?
Luonto ei houkuttele kaikkia muuttamaan Lappiin. Ihmiset, jotka tulevat etelän rannikoilta, Aasiasta ja Afrikasta, eivät koe luontoa voimavarana. Monet etsivät tapahtumia, kulttuuriaktiviteetteja, erilaisia harrastuksia, jotka elävöittävät heidän elämäänsä pimeässä ja kylmässä kaupungissamme.
Kun puhumme työperäisestä maahanmuutosta, haluamme houkutella kansainvälisiä opiskelijoita kaupunkiin. Sen vuoksi tulee miettiä, miten saamme opiskelijat jäämään Lappiin. Kestävässä yhteiskunnassa on riittävän vahva väestörakenne. Väestön määrä vaikuttaa valtionavustuksiin ja muuttoliike pohjoiseen lisää markkinoiden kasvua. On aika pohdiskella väestörakennepolitiikkaa.
Nafisa Yeasmin
Juttu on julkaisu 5.1.2023 Uusi Rovaniemi -lehdessä.