12.1.2023
Pakolaiskriisit maailmalla ovat tuoneet Lappiinkin paljon maahanmuuttajia. Viime vuodet ovat olleet monin tavoin haastavia koko maailmassa.
Pohjoiseen ihmisiä on tullut lähialueelta tuli hakemaan turvaa sodasta. Suomi on avannut aktiivisesti ovia uusille tulijoille.
Lapset ovat päässeet päiväkotiin ja kouluun, opiskelijoille mahdollistettiin korkeakoulutasoista opetusta, aikuisille tarjottiin työtä ja humanitaarista apua. Tätä työtä tulee jatkaa turvapaikkaa hakevien keskuudessa.
Erityisesti Afrikan maiden tilanne on haastava. Pakolaiskriisi kasvaa. Esimerkiksi Kongon tasavallan saama humanitaarinen apu maailmalta on vain kolmasosa tarpeesta.
Lähempänä Euroopassakin on huolestuttava tilanne. Suurin kasvava pakolaiskriisi UNHCR:n mukaan on meneillään Ukrainassa, jossa seitsemän miljoonaa ukrainalaista pakolaista tarvitsee humanitaarista apua. Kriisi on suurin sitten toisen maailmansodan. Se tulee vaikuttamaan myös Suomen pakolaispolitiikkaan lähivuosina ja haastaa niin SPR:n kuin muutkin toimijat, jotka tarjoavat apuaan kriiseistä pakeneville.
Epävakaa kansainvälinen tilanne ja ilmastonmuutos ovat johtaneet köyhyyden lisääntymiseen maailmassa ja nälänhätään. Tilanne tulee lähivuosina pahenemaan ja tuki käytetään kohdemaiden ja yhteisöjen perustarpeiden tyydyttämiseen, eikä ole varaa enää kehittämistyöhön.
Meidän pitäisi kyetä selättämään ilmastomuutoksista johtuvaa epäoikeudenmukaisuutta, kuten puhtaan veden saantia, merenpinnan nousua, tulvia, kuivuutta ja eroosiota. Aikaa ja osaamista pitäisi olla, jotta saataisiin maailmaan rauhaa maissa. Myanmar, Afganistan, Kongon tasavalta, Mosambik, Ukraina. Pelkona on, että kohtaamme jatkossa suurempia humanitaarisia haasteita kuin koskaan viime vuosikymmeninä.
Monimuotoinen yhteiskunta muuttuu lähivuosina entisestään monimuotoisemmaksi. Vaikka Suomi ei ole mitenkään houkutteleva maa ihmisille, jotka asuvat äärimmäisen kuumuuden maissa, on ihmisten vain totuttava siihen ajatukseen, että maapallon kylmimmät alueet vastaanottavat jatkossa yhä enemmän tukahduttavissa pätseissä asuvia ihmisiä.
Globaali etelä siirtyy kohti globaalia pohjoista, myös kohti Lappia. Kun itse matkustin viime kesänä globaaliin etelään, kaipasin oitis raikasta kylmää vettä ja iholle sopivaa ilmanalaa.
Oli pelottavaa nähdä ja tuntea, miten jotkut ihmiset kärsivät puhtaan juomaveden puutteesta ja rankkasateista. Hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin, IPCC:n, vuoden takaisen raportin mukaan maailman ruokahuoltoa ei voida turvata, kun viljelyalat kuivuvat ja sadekaudet harvinaistuvat.
Tuomalla esiin globaalin etelän köyhimpien maiden näkökulmia laajemmin, voimme luoda kestävämpää politiikkaa koko maapallolle. Vuoropuhelu syntyy, kun käytössä on osallistava näkökulma.
Turvapaikanhakijat ovat yksittäisiä ihmisiä, joilla on jokaisella oma ja eri syy kotimaasta pois muuttamiseen. Meidän tulee Suomena antaa tilaa keskustelulle niin, että sillä on vaikutusta kansainväliseen päätöksentekoon.
Lapissa se tarkoittaa sitä, että eri syistä eri maista tänne pohjoiseen tulijat saavat sanansa kuuluviin ja elämän mahdollisuuksia luodaan aktiivisesti. Se on hoivaa, kouluun pääsemistä, uuden kielen oppimista, työelämään pääsyä. Ja ihan tavallista arjen kanssakäymistä paikallisten kanssa.
Tällaista ilmapiiriä haluan olla johtamassa ja luomassa.
Nafisa Yeasmin
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 12.1.2023 Lapin Kansassa.
Nafisa siirtyy johtamaan Lapin SPR:n Rovaniemen vastaanottokeskusta 30.1.2023.