Arktiset maahanmuuttajat AMA kokoaa yhteen Lappiin verkoston toimijoista, jotka työssään pyrkivät toimimaan niin, etteivät maahanmuuttajat joutuisi väkivaltaisen radikalisoitumisen uhreiksi. Hanke on nimeltään Radikalisaatiotietoisuusverkoston luominen Lappiin, tuttavallisemmin RADI 2023.
Kyseessä on ensimmäinen kerta kun tällaista verkostoa pohjoiseen kootaan ja rahoitusta on saatu. Oikeusministeriön tuki uudelle toiminnolle on edellytys sille, että jatkossa tunnistettaisiin, mitä väkivaltainen radikalisoituminen on ja millaista väkivaltaa pohjoisessa on koettu.
-On tärkeää lisätä osallistumista ja vuorovaikutusta sekä vahvistaa ihmisten tietämystä ja kykyä ymmärtää stereotypioita. Syrjintää ja vihapuhetta kokeneilla on kielteisiä vaikutuksia oppimiseen, myötätunnon kokemiseen, tasa-arvon toteutumiseen ja oikeudenmukaisuuden kokemiseen, tuo esiin AMAn ja RADI 2023-hankkeen asiantuntija Nafisa Yeasmin.
Kiusaaminen voi johtaa väkivallan käyttöön
Väkivaltainen radikalisoituminen on globalisoitunut ongelma ja tällä hetkellä haaste myös Suomelle. Väkivaltaa käytetään, sillä uhkaillaan, siihen rohkaistaan tai oikeutetaan väkivallan käyttöä maailmankatsomuksella tai ideologialla, joka sisältää vihapuhetta ja rasismia. Epäoikeudenmukaisuuden, sosiaalisen syrjäytymisen, merkityksettömyyden ja joskus kiusaamisen kokemukset ja tunteet ovat tekijöitä, jotka voivat edistää vihapuhetta ja rasistista käyttäytymistä.
Ollaan enemmän ”me” kuin ”Me ja nuo muut”
-Toiveena on, että saamme nuoret ja aikuiset yhdessä tunnistamaan ja estämään radikalisoitumista pitkällä aikavälillä, taustoittaa RADI 2023-hankkeen koordinaattori, kriminologian ja poliisitieteen asiantuntija Musa Nuri.
Lapissa asuu n. 5 500 maahanmuuttajaa. Heistä etenkin maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat syrjäytymisuhan alla.
RADI 2023 projektin päätavoitteena on rakentaa verkostoja ja torjua väkivaltaista radikalisoitumista lisäämällä tietoisuutta. Työ etenee ottamalla käyttöön ennaltaehkäiseviä tapoja yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa, etenkin Lapissa asuvien lasten ja nuorten keskuudessa.
-Mitä enemmän saamme nuoria mukaan ymmärtämään tekojen seurauksia ja puuttumaan eri tilanteisiin, sitä enemmän tapahtuu hyvää. Kun tiedetään, mikä on syrjivää käyttäytymistä ja vihapuhetta, päästään eteenpäin rauhanomaisella tiellä. Positiivinen asenne lisää hyväksyntää ja ymmärrystä ”toisista ja erilaisista”, erityisesti pakolaisista ja siirtolaisista, kertoo Nuri.
RADI 2023 tarkoitus on edistää demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista, monimuotoisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja eurooppalaisia arvoja.
-Koulutusta tulevat saamaan nuorten ja lasten parissa työskentelevät asiantuntijat. Lapissa on jo hyvät verkostot tähän, mutta nyt tuodaan selkeästi esiin rasismia ja vihapuhetta kokeneiden kokemukset. Kouluttajina toimivat tänne muista maista muuttaneet, heistä monet ovat kokemusasiantuntijoita tässä asiassa.
Rasismi näkyy arjen tilanteissa
Haastava taloustilanne, yhteiskunnan nopeat muutokset ja maahanmuuttajiin liittyvät epävarmuustekijät sekä pakolaiskriisi ovat luoneet kasvualustan vihamieliselle kielenkäytölle, ääri-asenteille ja jyrkälle polarisaatiolle Suomessa. Vihapuhe ja rasismi horjuttavat maahanmuuttajanuorten luottamuksen ja turvallisuudentunteen perustaa. Se lisää myös negatiivista käyttäytymistä esimerkiksi maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä kohtaan.
Nyt on tarkoitus lisätä tietoisuutta 12–20-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä suoraan lasten ja nuorten parissa työskentelevien aikuisten keskuudessa. Työtä tehdään kouluissa, nuorisovaltuutettujen kanssa ja vapaa-ajalla Rovaniemellä, Kemi-Tornion alueella, Inarissa, Kittilässä ja Posiolla.
Taustaa verkoston aloittamiselle
Elinkeino- ja työministeriön mukaan Lapissa viime vuosina maahanmuuttajista 29,1 % joutuu syrjinnän kohteeksi, 30,3 % maahanmuuttajista kohtaa vihapuhetta ja 24 % maahanmuuttajista kohtaa rasismia, jonka seurauksena 79 prosenttia maahanmuuttajista ei osallistu aktiivisesti lähiyhteisöjen yleiseen toimintaan. Vain 9,5 %:lla maahanmuuttajanuorista on paikallisia ystäviä, mikä lisää nuorten riskiä joutua väkivaltaiseen radikalisoitumiseen etsiessään identiteettiä ja merkityksellistä paikkaa yhteiskunnassa. Syvä epäoikeudenmukaisuuden tunne ja turhautuminen sosiaaliseen syrjäytymiseen ovat tärkeimpiä perimmäisiä syitä, jotka lisäävät nuorten haavoittuvuutta ja lisäävät halukkuutta liittyä väkivaltaisiin ryhmiin, jotka tarjoavat heille ilmeisen sosiaalisen tarkoituksen.
AMA toimijana ja projektin vetäjän roolissa
Hanketta johtaa Arktiset maahanmuuttajat.
AMA on saanut näkyvyyttä sekä kansallisesti ja kansainvälisesti osallistavasta tavasta toimia ja tuoda esiin maahanmuuttaneiden ääntä. Yhdistyksessä toimii vapaaehtoisia eri etnisistä taustoista. Osa jäsenistä työskentelee myös muissa Lapin uusissa ja olemassa olevissa maahanmuuttajien osallistamisen yhteisöissä, joissa tehdään työtä ihmisoikeuksien ja mm. demokraattisten oikeuksien turvaamiseksi sekä erilaisten väkivaltaisuuksien ehkäisyn, syrjinnän, rasismin ja vihapuheen torjunnan puolesta.
Lapin kunnat mukana
Kuntien edustajilla on tärkeä rooli hankkeessa tarjoamalla kokoustiloja, asiantuntijoita ja neuvoja.
Yhteistyöhön kutsutaan erityisesti peruskoulut, lukiot, ammattioppilaitokset, kaupunkien/kuntien nuorisovaltuustot ja -hallitukset, poliisi, Rovala ja Toivola-Luotolan setlementti ry, yliopiston asiantuntijat, kaupunkien/kuntien asiantuntijat (esim. sosiaaliohjaajat, turvallisuuspäälliköt, nuorisopalvelut), Lapin ely-keskus, Etnisten Suhteiden Neuvottelukunta (ETNO), koulujen vanhempainyhdistykset, Nuorten Ohjaamo, Nuorkauppakamari, uskonnolliset yhteisöt, nuorten harrastus-, liikunta- ja kulttuurijärjestöt sekä muu kolmas sektori sekä Kemin Misters´s ry.
Koulutusten sisältö
Parhaiden käytäntöjen tunnistaminen ja yhteistyö (IBPCDN) on kaksipäiväinen, interaktiivinen työpajakokonaisuus, joka tehdään yhteistyössä Euroopan opiskelijafoorumin nimeämien jäsenten ja Euroopan unionin radikalisaatiotietoisuuden verkoston (Practitioners) kanssa.
Valmiuksien kehittäminen Lapissa sisältää3 alueellista koulutusta uskonnollisten yhteisöjen jäsenten kanssa. Suomessa 67,8 % väestöstä kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon (ELK), 1,1 % Suomen ortodoksiseen kirkkoon ja 0,3 % on virallisesti jäseninä ilamilaisissa seurakunnissa.
Monikulttuurisuuskoulutus on 2 alueellista koulutusta kattava lasten ja nuorten vanhempien, kouluviranomaisten ja opettajien kanssa toteutettava koulutus monikulttuurisuudesta ja hyvistä väestösuhteista.
Nuorisovaltuutettujen koulutus toteutetaan Kittilässä ja mukaan kutsutaan Lapin kuntien nuorisovaltuutetut kahden päivän valmiuksien kehittämiskoulutukseen. Tavoitteena on saada tietoa väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja ehkäistä sitä yhteisen yhteisön osallistumisen kautta. Koulutuksen pitkän aikavälin tuotos on alueellisen radikalisoitumistietoisuuden verkoston luominen yhteistyössä kuntien ja kansainvälisen verkoston kanssa. Tuloksena voi olla oma verkosto, joka saattaa auttaa vähentämään ongelmaa yhteiskunnassa pitkällä aikavälillä. Koulutus tulee rohkaisemaan kaikkia nuorisoparlamenttien jäseniä luomaan seuraavat verkostot: Lapland Anti Radicalisation Youth Network-LARYN = kaikkien Lapin kuntien nuorten valtuutettujen verkosto, joka toimii projektin jälkeen myös pysyvänä toimintamallina. Lapland School Youth Awareness Groups-LASYAG = verkosto, joka koostuu koululaisista ja lukiolaisista. Verkosto toimii LARYNin alaverkostona ja sitä valvoo kaikkien kuntien nuorisovaltuustojen toimielin.
Oppimisjärjestelmäpaja toteutetaan kuntien viranhaltijoiden, 3. sektorin työntekijöiden ja nuorisovaltuutettujen kanssa. Päivän työpaja järjestetään kuntien nimeämien edustajien, sosiaali- ja nuorisotyöntekijöiden, poliisin, kunnan uskonnollisten yhteisöjen jäsenten, opettajien, nuorisoparlamentaarikkojen ja kolmannen sektorin edustajien kanssa. Tämä yhteisöfoorumi auttaa rakentamaan verkostoa ja jakamaan tietoa väkivaltaiseen radikalisoitumiseen liittyen. Työpaja tuottaa yhdistetyn tiedon kehittämiskentän, joka helpottaa yhteistyötä ylla mainitettujen organisaatioiden välillä ja lisää yhteisöllista osallistumista.
Lapland Municipal Youth-Adult Awareness Committee- LaMYAAC = toimikunta, jossa on mukana kunnan viranhaltijoita, kolmannen sektorin työntekijöitä ja nuorisojäseniä. Tehtävänä on jakaa tietoa ja kouluttaa nuoria ja aikuisia ennaltaehkäisevistä lähestymistavoista väkivaltaiseen radikalisoitumiseen liittyen.
10 minuutin tiedotusvideo/animaatiodokumentti väkivaltaisesta radikalisoitumisesta lapsille ja nuorille.
Pyöreän pöydän keskustelu työpajojen ja koulutusten tuloksista ETNO:n, MONIHELIn ja Kuntaliiton kanssa.
Verkkosivusto, joka sisältää tiedotus-, koulutus- ja viestintämateriaalia eri sidosryhmille. Sivustolle tulee myös työpajojen tulokset. Projektiraportti julkaistaan avoimella verkkosivulla. Projektin päätyttyä verkkosivustoa ylläpitää Lapland Anti Radicalization Youth Network-LARYN tulevaa toimintaa varten.
Hankkeen loppuraportti julkaistaan ja jaetaan kaikissa Lapin kunnissa. Hankkeen ulkoiseen arviointiin osallistuu ohjausryhmä, joka koostuu kuntien jäsenistä, yliopistosta, ELY-keskuksesta, kansalaisjärjestöistä sekä nuorten edustajista.
Hankkeen budjetti on 102 300, josta Oikeusministeriön avustus 92 000.
Lisätietoja antavat Nafisa Yeasmin, nafisahasnat@yahoo.com, puh. +358 40 513 8414 ja Musa Nuri, musakajim1@gmail.com , puh.+358 41 740 1758.
Riitta Kemppainen-Koivisto
Lue Nafisan ja Musan haastattelu, joka on julkaistu Uusi Rovaniemi-lehdessä 24.5.2023:
https://www.lapinkansa.fi/ihmiset-ovat-kokeneet-pitkaan-etta-he-ovat-syrjass/5569675
KUVA: Rovaniemen seurakunnassa käytiin kahden tunnin koulutuksessa läpi asioita, jotka liittyvät radikalisoitumisen tunnistamiseen. Vastaavia ryhmäkoulutuksia pidetään vuoden aikana eri työpaikoissa eri ryhmien kanssa.
