8.8.
Eräs kuulemani tapaus päättyi hyvin sydäntä särkevään lopputulokseen.
Ihminen koki rasismia, joka aiheutti vakavan masennuksen. Moni yö meni itkiessä, ja aamun tullen itku jatkui. Lopulta tilanne ajautui irtisanoutumiseen unelmatyöstä. Työelämän jäätyä ei apua tullut mistään. Kukaan, ei edes hänen lähipiiristään, ottanut kokemuksia todesta.
Usein perheen lapset ovat niitä, jotka joutuvat vastaavia ikäviä kaltoinkohtelutilanteita todistamaan ja olemaan silminnäkijänä. Jos perheen vanhemmat eivät voi hyvin tai kokevat, että eivät kuulu yhteiskuntaan, vaikuttaa se vahvasti lasten hyvinvointiin. Jos vanhemmat eivät pysty auttamaan ja tukemaan lapsiaan tai pyytämään apua mielenterveysongelmiinsa, on lasten koulunkäynti vaakalaudalla.
On monta syytä sille, että maahanmuuttajataustaisten lasten suoriutuminen koulussa ei yllä kantaväestön tasolle.
Jos lapsella ei ole ystäviä tai yhdessä toimivia luokkakavereita, vanhemmat eivät puhu suomea tai ovat kokeneet syrjintää, niin lapsetkin kokevat olevansa huonossa asemassa yhteiskunnassa. Mikäli perhe asuu ja liikkuu omaan kulttuuritaustaan kuuluvien seurassa samalla asuinalueella, voi arvottomuuden ja häpeän tunne kasautua. Jos lapsi epäonnistuu koulutaipaleellaan eikä menesty vanhempien odotusten mukaisesti tai kokee ulkonäköönsä tai vanhempien sosiaaliseen asemaan liittyvää syrjintää, voi tilanne kaikkinensa laukaista myös syyllisyyden tunteen. Syntyy maaperä sukupolvien välisille traumaattisille muistoille ja pelko syrjäytymisestä.
Tällaisten rasistisiin tilanteisiin liittyvien riskien ennakointi olisi nyt paikallaan. Se, miten lasta kohdellaan ja miten hän reagoi, käyttäytyy tai esiintyy, on vanhempien yhteinen huolenaihe.
Yksikään vanhempi maailmassa ei odota, että hänen lapsensa eristetään tai ahdistetaan sellaisille vaikutuksille, joita yhteiskunta saa aikaan. Jokainen äiti ja isä toivoo hartaasti, että oma lapsi ei ole aiheuttamassa ilkivaltaa, toimi väärin eikä osallistu väkivaltaiseen radikalismiin.
Olemmeko tulleet miettineeksi, miten käyty keskustelu voi vaikuttaa lapsiimme ja nuoriin, kun koulu alkaa? Olemmeko valmiita siihen, että nämä nykyiset sosiaalisen median keskustelut rasismista, ihmisryhmien syrjinnästä ja vähättelystä jatkuvat kouluissa? Voiko äärikeskustelukulttuuri johtaa radikalisoitumiseen ja luomaan levottomuutta?
Vanhempien tehtävä on suojella lasten psykologista turbulenssia. Tämä voi tulla kalliiksi yhteiskunnalle, jos lapsena ei opita kunnioittamaan ja arvostamaan muita. Jos käytössä oleva poliittinen retoriikka johtaa lisääntyvään kiusaamiseen tai uhkaavien tilanteiden syntymiseen, samalla kasvaa lasten ja nuorten stressi ja ahdistus.
USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan perheen tai vanhempien rooli on tärkeä, kun ohjataan lasten suhtautumista muiden kanssa toimimiseen monikulttuurisessa yhteiskunnassa tai kouluissa. Monikulttuurisen yhteiskunnan vastuulla on vähentää sosiaalisen syrjäytymisen pelkoa. Tutkimuksen mukaan ei ole epäilystäkään siitä, että koulut yrittävät saada maahanmuuttajaopiskelijoita sopeutumaan uusiin kulttuuriympäristöihin. Maahanmuuttajavastaisten tunteiden torjuminen koulussa ei ole helppo tehtävä, vaan se vaatii enemmän analysointia niin perheiden, koulun kuin yhteiskunnankin tasoilla.
Kun yleisellä tasolla uskotaan ja kerrotaan, että Suomessa ei ole rasismia, on rasismia kokeneen avattava omat kokemuksensa ja rohkaistua kertomaan niistä muille. Muutoin eivät rasistiset rakenteet muutu eivätkä tilanteet ja kokemukset välity eteenpäin eikä näin ollen ratkaisuja ole mahdollista etsiä.
Ihmisiä tulee kohdella tasavertaisina riippumatta heidän taustastaan. Rasismia kokeneen on hyvä avata omat kokemuksensa ja rohkaistua kertomaan niistä muille. Muutoin eivät rasistiset rakenteet muutu eivätkä tilanteet ja kokemukset välity eteenpäin, eikä näin ollen ratkaisuja ole mahdollista etsiä.
Nafisa Yeasmin
Juttu on julkaistu Uusi Rovaniemi- lehden Näkökulma- palstalla 8.9.2023. Linkki juttuun: https://www.lapinkansa.fi/nakokulma-lapsen-kokema-rasismi-rasittaa-koulunkay/5761366
KUVA: AMA on järjestänyt useita koulupajoja, joissa koululaiset pääsevät ensikosketukseen vieraan kielen kanssa. Tässä harjoitellaan arabialaisten kirjainten hallintaa Yousra Alasaadin johdolla. Kuva: Yousra Alasaad.
