Lisää omaa vastuuta kotoutumisesta

22.11.2023

Vuoden 2025 alusta voi moni asia maahan muuttaneella olla toisin.

Suunnitelmien mukaan laki kotoutumistoimista uudistuu. Odotettavissa on, että mahdollisuudet suomen kielen oppimiseen, työhön pääsyyn ja suomalaisen elintavan omaksumiseen kasvavat ja kotoutumisen aika lyhenee tehokkaammilla opinnoilla.

5 miljoonaa euroa tullaan käyttämään, jotta jokaisella olisi tasavertaisemmat mahdollisuudet päästä sisään suomalaiseen yhteiskuntaan ja tuntea olevansa tervetullut asukas. Etenkin kotona lapsia hoitaville äideille avautuu uusia mahdollisuuksia tutustua muihin ja saada valmiuksia työhön pääsemiseen.

RIITTÄVÄ KIELITAITO

Kaikissa työtehtävissä ei tarvita nyt eikä jatkossakaan 100% suomen kielen hallintaa. Työssä oppii ja työpaikoilla tapahtuvaan suomen kielen hallintaan tullaan käyttämään 2 miljoonaa euroa. Luvassa on, että saamme kohta listauksen, missä ammateissa milläkin kielitaidolla pärjää ja voi työt aloittaa. Tällaiset koulutukset tulevat voimaan vuoden 2027 alussa, eli vielä pitää muutama vuosi odottaa uudistusten voimaantuloa.

SELVITYKSIÄ LUVASSA

Suomessa on lähtenyt liikkeelle useita selvityksiä, jotta asettautumista maahan voitaisiin vahvistaa.

Nykyiseen käytäntöön tullee muutoksia. Näistä esimerkiksi tulevaisuudessa voidaan rajoittaa perhekäsitys koskemaan puolisoa ja lapsia, alaikä avioliiton kautta Suomeen muuttaneelle olisi 21 vuotta, tulijalta voitaisiin edellyttää riittävää kielitaitoa ja toimeentuloa ennen Suomeen muuttamista ja pakkoavioliiton kautta tulleita ei hyväksyttäisi maahan.

Vuoden 2025 uudistuksia

Uusille tulijoille tullaan tarjoamaan enemmän matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa. Tähän neuvontaan tulee kuulumaan oleellisesti suomalaisten arvojen, kulttuurin, perinteen ja historian tunteminen. Kaikki tulevat saamaan monikielistä yhteiskuntatietoa.

Kunnille maksetaan verovaroista nykyään 3-4 vuoden ajan kuluja kotoutumista tukeviin toimiin. Tuo tukiaika tulee lyhenemään 2-3 vuoteen riippuen Suomeen muuton taustoista.

Suomeen muuttanut saa alkuun vuoden tai kahden ajan tulkattuna tietoja. Sen jälkeen kukin on velvollinen itse maksamaan osan tulkkipalveluista, jos oma kielitaito ei riitä. Alaikäisenä Suomeen yksin muuttaneen tukiaika lyhenee nykyisestä 25 vuodesta 23 vuoteen.

Maahan muuttaneen oma vastuu kotoutumisesta kasvaa

Omatoimisuus, aktiivinen oma innostus asettumisesta aloilleen ja omien asioiden hoitaminen tulee vahvistumaan. Kotona olevat äidit, jotka saavat kotihoidontukea lasten kanssa elämiseen, tulevat saamaan osaamiskartoituksen heti maahantulon alussa ja heidän kanssa tehdään kotoutumissuunnitelma. Äideille tarjotaan suomen kielen kurssimuotoista opetusta runsaammin kuin nyt ja lastenhoito on tuolle ajalle järjestetty. Tällainen uudistus astuu voimaan koko kielikoulutuksen osalta vuoden 2027 alusta.

Miten AMA voisi olla uusien tulijoiden tukena?

ÄITIPIIRIT kodeissa. Voisimme tukea äitejä heidän omissa kodeissaan heti maahanmuuton alussa ja tutustua heidän kanssaan lähiympäristöön ja suomalaiseen elämänmenoon. Rauhallisia keskustelutuokioita, suomen kielen opettelua käytännössä auttavasti tulkaten, neuvoja ja ohjeita kädestä pitäen tarjoamalla. Lapset voisivat olla näissä hetkissä mukana ja heidän kanssaan leikittäisiin samalla.

ÄIDIT LEIPOMAAN JA MYYMÄÄN TUOTTEITA. Voisi olla kokkikerhoja, joissa valmistuisi Reko-rinkiin tuotteita myytäväksi. Samalla äidit oppisivat hinnoittelua, myyntiä ja tutustuisivat uusiin ihmisiin. Tässä voisi Sie&Mie Keskus tarjota neuvoja ja avata tuotteiden esittelykanavan nettisivuilleen.

MUKAAN AMAN TOIMINTAAN. Heti muuton jälkeen. Vapaaehtoisuus olisi osa kotoutumissuunnitelmaa. Ihminen pääsisi tutustumaan alusta alkaen muihin jo täällä asuviin ja kuulemaan heiltä kokemuksia. Amassa voisi ”etsiä omaa tietään”, saada kasvotusten mahdollisuuden ideoida, suunnitella, budjetoida ja toteuttaa tapahtuma, tilaisuus, draamakoulutus, projekti tai muuta toimintaa.

LAPSILUOKKA/ÄITILUOKKA. Kun 7-8-vuotiaat lapset ovat koulussa kello 9-12, viereisessä luokassa äideille olisi oma koulu, jossa olisi osin samoja asioita, osin muuta. Näin äidit tietäisivät, mitä lapsille tulee läksyksi ja voisivat kotona tehdä kotitehtäviä yhdessä ja oppia yhdessä.

RASISMIKOKEMUKSET ESIIN. Kuulemiset menneistä, pilkallisista ja ivallisista sanoista, katseista ja käytöksestä tulisi koota kansien väliin ja tallennettaa tarinat opittaviksi.

AMAN KAUTTA lisää YMMÄRRYSTÄ. Kun maahanmuuttajat tulevat saamaan jatkossa vähemmän maksullista tulkkipalveluita, voisi Aman ihmiset auttaa tulkkausta tarvittavissa tilanteissa, jotka eivät ole vaikeita. Tällaista voisi olla kaupassa käynti, asumisessa alkuun pääseminen, ihmisiin ja kaupunkiin tutustuminen tulijan omalla äidinkielellä.

HYVINVOINTIA ÄITIEN KANSSA. Kotona olevat äidit tulisi ottaa mukaan omaa terveyttä ja hyvinvointia edistämään yhdessä muiden naisten kanssa. Uimaan, kävelylle, tuolijumppaamaan, joogaamaan, tanssimaan, hupsuttelemaan, valmistamaan terveellistä ruokaa. Samalla oppisi puhumaan ja kuulisi suomen kieltä, myös radiosta ja televisiosta.

ARJEN KOKEMUKSIA. Draaman keinoin otetaan esiin tilanteita, jotka tuntuvat oudoilta Suomessa. Tässä olisi mallina draamakoulutus, jossa käytäisiin läpi tilanteita kauppaostoksilla, koulukiusaamista, bussissa kulkemista, asennoitumista saunomiseen ja naimisiin menoon.

KUMMIVUOSI. Aman kautta jokainen tulijaperhe saisi ensimmäisenä vuotena vastaanottoperheen Rovaniemeltä. Perheet tapaisivat kerran kuukaudessa yhden päivän ajan toistensa kodeissa. Sitouduttaisiin 10-12 kerran tapaamiseen.

AMA KOTOUTUMISEN TUKIJANA. Esitetään, että Ama olisi osa uuden tulijan kotoutumissuunnitelmaa heti muuton alusta alkaen. Voitaisiin taata, että jokainen tulijaperhe saa tavata Amassa toimivia eri maitten ihmisiä, osallistua suunnitteluun, pääsisi mukaan ideoidaan ja tekemään omanlaista vapaa-ajan ohjelmaa,

Valtiolla (STM) on tulossa selvitys siitä, miten kunnat ovat käyttäneet kotoutumisen edistämisen rahoja. Tästä selviää, kenelle kunnat antavat vastuun, ostavatko ulkopuolelta järjestöiltä palveluita, tulkkausta, ohjausta ja neuvontaa. Tässä huomioidaan, miten 3. sektori on mukana auttamisessa. Voisimmeko olla 10 vuoden vapaaehtoistoimijoina tässä mukana?

Riitta Kemppainen-Koivisto

AMA vpj.