28.2.2024
Kemissä otettiin helmikuun alussa haltuun teoriaa ja tuntemuksia siitä, mitä on väkivaltainen radikalisoituminen. Osallistujat pääsivät pohtimaan, miten voivat itse toimia, kun huomaavat lapsissa tai nuorissa oireita radikalisoitumisesta ja etenkin, miten havaita ja kohdella nuoria, jotka ovat kohdanneet radikalisoitumisesta johtuvaa uhkaa.
Neljän tunnin työpajat ovat olleet AMAn johtaman RADI-hankkeen tapa ottaa radikalisoituminen puheeksi. Oleellista on erottaa, millaisia eri muotoja radikalisoitumisella on, jotta osaisimme puhua teemasta oikeilla termeillä. Sen jälkeen on ollut tärkeää saada lappilaisten ammattilaisten omat kokemukset ja havainnot esiin.
Jengit eivät edusta radikalismia
Usein mediassa puhutaan vääristävästi jengeistä ja jengiytymisestä, luodaan klikkiotsikoita ja johdetaan lukijaa harhaan, joskus jopa turhaa pelkoa lisäten. Vihapuheesta saamme lukea juttuja, joissa oikeus on tuominnut yllyttäjän, joka lietsoo ja leimaa toista ihmistä ja hänen tekemisiään.
Vihapuhe osataan nyt määritellä tarkemmin ja sanktioita on Suomessa lisätty. Asennekasvatusta tarvitaan, jotta ymmärtäisimme paremmin etenkin somessa liehuvaa vihapuhetta, sen määrää ja sen eri muotoja.
Rasismipuhe nousee esiin AMAn toiminnassa
Rasismikokemusten esiin tuominen oli viime vuonna selkeä osa RADI-hankkeen työtä. Otimme kantaa, kokosimme ihmisiä yhteisen pöydän äärelle keskustelemaan ja madalsimme kynnystä tuoda omia kokemuksia esiin. Julkisuuteen uskalsi useampi ihminen nousta, mutta monelle aihe on liian arka omalla nimellä esiin tuotavaksi. Lehtijuttuja, radiohaastatteluja ja kannanottoja ehti syntyä useampia.
AMAssa kootaan tämän kevään aikana yhteen kaikki se aineisto, jota vuosien varrella AMAn toimesta rasismiin liittyen on nostettu esiin. Paikallisessa ja alueellisessa mediassa on julkaistu lukuisia artikkeleita, haastatteluita, kannanottoja ja asiantuntija-artikkeleita arkipäivän rasismin ilmenemismuodoista. Nämä on tuotu esiin pohjoisessa asuvien maahanmuuttajataustaisten ihmisten kautta.
Lapset ja nuoret keskiössä
Lapissa lasten ja nuorten kanssa toimijat ovat saaneet vuoden aikana RADI-hankkeen työpajoissa paitsi tietoa, myös pohtimisen aihetta. Erityisesti on ollut tarkoitus saada aktiivisesti nuorten arjessa toimivien hoksottimet hereille huomaamaan muutoksia nuorten puheissa ja käyttäytymisessä.
Juuri ilmestynyt Pelastakaa Lapset ry:n aineisto ”Milloin vihaamisesta tulee maailmankuva?” on yksi hyvä tapa nostaa ammattilaisten osaamista ja tietotasoa. Tiedon myötä kynnys puuttua yleistyvään huonoon kielenkäyttöön, joka linkittyy vihaan ja toisia aliarvoistaviin asenteisiin, madaltuu.
RADI-hankkeen rinnalla eri puolilla Suomea ollaan hanketyön kautta nostamassa radikalismia, sen muotoja ja puuttumista esiin. Samalla syntyy uusia tapoja viestiä teemasta ja saada nuorten oma ääni kuuluviin.
Tutkija Katja Vallinkoski ja koordinaattori Yanika Wilen toivat Kemissä esiin uusimpaa tietoa radikalisoitumisesta. Työpajassa oli 11 osallistujaa Kemin alueen eri uskontokunnista ja nuorisotyön parista Kemin kaupungilta sekä Pohjantähti-opistolta. Pajan tuottaman aineiston kokoaa kevään aikana yhteen Musa Nuri, joka koordinoi AMAn RADI-hanketta. Tätä varten avataan nettisivut ja tehdään video nuorten kokemuksista.
Musa Nuri, Riitta Kemppainen-Koivisto
