13.6.2024
Arktikumissa toukokuussa 2024 pidetyssä kahden päivän symposiumissa pidettiin keskusteluissa esillä maahanmuuttajiin kohdistuvaa radikalisaatiota. Tutkijoiden esiin tuomat esimerkit konkretisoivat sen, kuinka monimuotoista rasismi ja vihapuhe ovat ja miten monissa eri yhteyksissä maahanmuuttajat kokevat olevansa rasismin ja vihapuheen kohteena.
Ruohonjuuritason kokemuksia kuultiin niin Norjasta, Hollannista, Bangladeshista kuin Suomesta. Niissä kaikissa korostuivat lähiyhteisöjen merkitys, yhteiskuntaan kiinnittyminen ja tasavertainen kohtelu, jotka ovat usein maahanmuuttajien saavuttamattomissa. Kun vallitsevien rakenteiden takia kiinnittymistä ei pääse syntymään, jää maahanmuuttaja ulkopuolelle, syrjään. Ilmiöt näyttäytyvät erilaisina eri puolilla maailmaa, mutta kansainvälisen yhteistyön myötä voi ymmärrystä lisätä ja osaamista vahvistaa.
Nuorten maahanmuuttajien kokema rasismi ja vihapuhe
Radi- hankkeen myötä työpajoissa ja tapaamisissa on Musa Nuri saanut akuuttia tietoa siitä, millaista on nuorten Lapissa asuvien maahanmuuttajien kokema rasismi ja vihapuhe.
– Monet työpajoissa mukana olleet, nuorten parissa työtä tekevät, kertoivat tästä.
Kansainväliset kontaktit lisäävät ymmärrystä
Radi- hanke on verkottunut eurooppalaisen RAN-verkoston toimijoiden kanssa. Verkosto kokoaa yhteen tutkijoita, käytännön radikalisaation vastaista työtä tekeviä, kansalaistoimijoita ja yksityisiä ihmisiä, jotka ovat huolissaan radikalisaation syistä, seurauksista ja eri muodoista, miten väkivalta yhteiskunnassa näkyy.
Fenna Canters toi esiin ääriliikkeitä ja uusia radikalisoitumisen tapoja maahan muuttaneita kohtaan. RAN-verkoston voima on siinä, että siinä toimivat voivat ottaa käyttöön hyviä käytänteitä eri maista.
Symposiumiin osallistuneet saivat kuulla myös, millaista on toimia väkivaltaisten, radikaalisia ajatuksia edistävien nuorten parissa ja miten nuoren käytöstä voidaan muuttaa toiseen suuntaan, pois väkivallan tieltä. Osallistuvat pääsivät näkemään myös Bethan Gilmartinin elokuvan Fatmasta, nuoresta afgaaninaisesta, joka harrastaa nyrkkeilyä ja toimii sairaanhoitajana. Hän on joutunut taistelemaan tiensä lajin parissa sekä pystynyt vaikuttamaan syrjivän käytänteen muuttamisessa oikeudenmukaisemmaksi.
Yrittäjyyden ja työn tekemisen haasteet
Maria Ivanova-Gongne Turun yliopistosta toi esiin, miten maahanmuuttajilla ja pakolaisilla on vaikea oppia suomen kieltä, kotoutua uuteen maahan ja kohdata työnantajien torjuvat asenteet.
Osallistujat saivat tietoa myös ääriliikkeiden nuorten parissa käyttämistä symboleista, ulkomaalaisten opiskelijoiden kokemuksista saada tukea ja kannustusta opinnoilleen, vihapuheen monista muodoista somessa ja mitä näihin ilmiöihin eri puolilla maailmaa on erilaisissa projekteissa tehty.
Symposiumiin otti osaa 45 tutkijaa, opiskelijaa, kouluttajaa, työntekijää, kolmannen sektorin toimijaa sekä edustajat Lapin poliisista, kuntahallinnosta ja uskonnollisista yhteisöistä.
Esiin tuodut näkökulmat maahanmuuttajia kohtaan osoitetusta radikalisoitumisesta, rasismista ja vihapuheen luonteesta antoivat eväitä havaita jatkossa ilmiöitä, kun ne vastaan tulevat. Haasteita on niin pienemmissä yhteisöissä kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Uutta tietoa ja tiedon jakamista tarvitaan, kun päättäjiltä odotetaan toimia kaiken rasismin, vihapuheen ja syrjinnän estämiseksi, jotta tilanteet eivät eskaloidu ja johda radikalismiin. Jaettu tieto edesauttaa myös ruohonjuuritason toimijoita, joilla on tarve syventää ymmärrystä ja saada uusia keinoja puuttumiseen.
Yikansallinen verkostoituminen toimijoiden kanssa on myös tärkeää ja tämä Radi- hankkeen päästössymposiumissa tuli hyvin esiin.
Musa Nuri
suomennos: Riitta Kemppainen-Koivisto
