6.3.2025
Koulutuksia, keskusteluja, kartoituksia, verkostoja. Näitä kaikkia järjestettiin vuosina 2023–24 eri puolilla Lappia. Työpajoissa saatiin haastatelluksi nuorten kanssa toimijoita fokusryhmäkeskusteluissa ja koottua tietoa siitä, mitä asioita tulisi hallita, jotta radikalisoimisen ensi askeleita osattaisiin havaita ja tarpeen sattuen myös toimia.
EUROOPPALAINEN RADIKALISOITUMINEN TUTUKSI
AMA keskittyi tiedon hankintaan tutustumalla Euroopassa käytävään keskusteluun ja tarjolla olevaan koulutukseen, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta eri EU-maiden käytännöistä.
Radikalisaatiotietoisuuden verkosto -Radicalisation Awareness Network (RAN) kokosi yhteen toimijoita kesään 2024 asti ja nyt tuo työ jatkuu toisella foorumilla.
Projektikoordinaattori Musa Nuri osallistui kolmeen Euroopan unionin järjestämään ohjelmaan Madridissa, Brysselissä ja Roomassa saadakseen näkemyksiä parhaista käytännöistä eri puolilta maailmaa tällaisten yhteiskunnallisten ongelmien ehkäisemiseksi.
RAN-verkoston jälkeistä keskustelua ja toimintaa voi seurata täältä : https://home-affairs.ec.europa.eu/networks/radicalisation-awareness-network-ran_en
KOULUTUSTA LAAJOILLE RYHMILLE
Uskonnollisten yhteisöjen jäsenten kanssa pidettiin Rovaniemellä ja Kemissä kaksi koulutusta. Lisäksi oli kaksi vanhempien, kouluviranomaisten sekä lasten ja nuorten opettajien kanssa Kemissä ja Rovaniemellä. Torniossa järjestettiin koulutus vanhempien, kouluviranomaisten, opettajien ja uskonnollisen yhteisön jäsenten kanssa.
LAAJASTI LAPIN TOIMIJOITA MUKANA
Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston (LAPHA Nuva) kanssa järjestettiin yksi verkkokoulutus sekä Rovaniemen Arktikumissa virkamiesten, 3. sektorin työntekijöiden ja nuorisovaltuutettujen työpaja. Rovaniemellä järjestettiin kaksipäiväinen kansainvälinen symposiumi maahanmuuttajien kokemaa radikalisoitumista, rasismia ja vihapuhetta vastaan.
Kansainvälisessä paneelissa Arctic Congress 2024 -konferenssissa Bodøssa, Norjassa, hankkeen tulokset esiteltiin koko arktiselle yleisölle aiheena ”Moninaisuuden omaksuminen: Arktisten siirtolaisyhteisöjen tulevaisuus”.
Hankkeessa kehitettiin myös radikalisoitumisen ehkäisemistä käsittelevä Flatlight Filmin laatima kampanjavideo, jonka tarkoitus on auttaa lisäämään Lapin ja Suomen nuorten tietoisuutta väkivaltaisesta radikalisoitumisesta.
Radikalisaatiotietoisuutta käsittelevien työpajojen (WERA) tulokset
Työpajapohjaiset fokusryhmäkeskustelut paljastivat, että nuorten parissa työskentelevillä ammattilaisilla on rajalliset tiedot väkivaltaisen radikalisoitumisen käsitteestä. Todettiin myös, että tästä aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia.
Keskustelussa korostettiin, että on tärkeä jakaa huolenaiheita ja tukea sekä tarjota väliintuloa heikossa asemassa oleville nuorille. Ongelman pääsyyt tulee tunnistaa ja ymmärtää olemassa olevia riskejä ja uhkia niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Lisäksi keskustelun tavoitteena oli parantaa osallistujien kykyä tunnistaa mahdollisesti haavoittuvia radikalisoitumisvaarassa olevia henkilöitä sekä lisätä osallistujien tietoisuutta ja ymmärrystä ennaltaehkäisevistä lähestymistavoista ja heidän roolistaan niissä.
Parhaiden käytäntöjen tunnistaminen ja yhteistyö eri verkostojen kanssa (IBPCDN)
Radicalisation Awareness Networkin (RAN) järjestämissä tilaisuuksissa oli tavoitteena tunnistaa globaaleja parhaita käytäntöjä väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi yhteiskunnassa.
RAN- verkostolla on heinäkuuhun 2024 asti 13 vuoden ajan keskeinen rooli väkivaltaista radikalisoitumista koskevan tiedon levittämisessä ja sen estämisessä. Verkosto yhdisti etulinjan toimijoita, päättäjiä ja tutkijoita eri puolilla Eurooppaa. Parhaiden käytäntöjen, tutkimuksen ja kokemusten vaihdon avulla tarjottiin paikallisille toimijoille, kuten kouluttajille, sosiaalityöntekijöille, lainvalvontaviranomaisille ja yhteisöjen johtajille tarvittavia työkaluja ja oivalluksia radikalisoitumisen varhaisten merkkien tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa.
Järjestämällä työpajoja, koulutusohjelmia ja kehittämällä menetelmiä lisääntyi tietoisuus ääriliikkeiden perimmäisistä syistä ja loi interventiostrategioita. Tavoitteena on varmistaa, että ennaltaehkäisevät toimet räätälöidään paikallisiin olosuhteisiin ja luodaan tehokkaasti sietokykyä ääri-ideologioita vastaan kaikissa Euroopan maissa.
Verkostoon osallistumalla Musa Nuri sai merkittävää omakohtaista politiikkatason tietämystä väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemisestä ja jakoi tietoa eri sidosryhmille Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Lisäksi hankkeessa saatiin koulutustukea RANin keskinäisen oppimisen työpajassa.
Valmiuksien saaminen vahvistamaan osaamista estää väkivaltaista radikalisoitumista
Alueelliset toimijat tarvitsevat taitoja, tietoja ja resursseja tunnistaa väkivaltaista radikalisoitumista.
Hanke järjesti kaksi koulutusta uskontokuntien jäsenille Rovaniemellä ja Kemissä, kaksi koulutusta vanhemmille, kouluviranomaisille sekä lasten ja nuorten opettajille Kemissä ja Rovaniemellä, koulutukset vanhemmille, kouluviranomaisille, opettajille ja uskonnollisen yhteisön jäsenille Torniossa.
Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston kanssa järjestettiin alueellinen verkkokoulutus. Virkamiesten, 3. sektorin työntekijöiden ja nuorisovaltuuston kanssa pidettiin työpaja. Kaikkien näiden koulutusten pääideana oli tarjota tietoa väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja lisätä tietoisuutta.
Koulutuksissa käsiteltiin seuraavia aiheita:
1. Väkivaltaisen radikalisoitumisen merkitys
2. Väkivaltaisen radikalisoitumisen muodot
3. Merkittävät tekijät väkivaltaisen radikalisoitumisen takana
4. Väkivaltainen radikalisaatio osana syrjintää, vihapuhetta ja rasismia
5. Väkivaltainen radikalisaatio ja maahanmuuttajat, nuoret ja lapset
6. Eri sidosryhmien tarjoama apu nuorille tulemaan tietoisiksi ”väkivaltaisesta radikalisoitumisesta”
7. Esimerkkejä radikalisoitumisesta Suomesta
Koulutukset keskittyivät uskonnollisten yhteisöjen jäsenten, kasvattajien, opettajien, opiskelijoiden, vanhempien, sosiaalityöntekijöiden, nuorisotyöntekijöiden, valtion virkamiesten, poliisin, virkailijoiden ja yhteisöjen vaikuttajien kouluttamiseen tunnistamaan varhaiset radikalisoitumisen merkit, sitouttamaan haavoittuvia henkilöitä ja edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Antamalla yhteisöjen jäsenille työkaluja vuoropuhelun, osallisuuden ja sietokyvyn edistämiseen, tarjottiin heille mahdollisuus puuttua radikalisoitumisen perimmäisiin syihin, kuten sosiaaliseen syrjäytymiseen, rasismiin, vihapuheeseen, identiteettikriiseihin tai poliittisiin epäkohtiin.
Koulutukset kannustivat paikallisia toimijoita, lainvalvontaviranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita yhteistyöhön luomalla yhtenäinen ja ennakoiva lähestymistapa ennaltaehkäisyyn. Työpajoissa, koulutuksissa ja resurssien saamisella voidaan muuttaa yhteisöjen jäseniä keskeisiksi toimijoiksi väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunnassa ruohonjuuritasolla. Lisäksi kaikkien näiden koulutusten kautta pääajatuksena oli muodostaa Lappiin kolme verkostoa tämän ongelman estämiseksi yhteiskunnassa:
1.Lapland Anti Radicalisation Youth Network-LARYN on kaikkien Lapin kuntien nuorten valtuutettujen verkosto, joka toimii projektin jälkeen myös pysyvänä toimintamallina.
2. Lapland School Youth Awareness Groups-LASYAG on verkosto, joka koostuu koululaisista ja lukiolaisista. Verkosto toimii LARYNin alaverkostona ja sitä valvoo kaikkien kuntien nuorisovaltuustojen toimielin.
3 Lapland Municipal Youth-Adult Awareness Committee- LaMYAAC toimikunta koostuu kunnan virkamiehistä, kolmannen sektorin työntekijöistä ja nuorisojäsenistä yhteisöistä. Toimikunta jakaa tietoa ja kouluttaa nuoria ja aikuisia ennaltaehkäisevistä lähestymistavoista väkivaltainen radikalisoituminen keskinäisen oppimisjärjestelmän kautta.
Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa seuraavasti
VIDEO. Flatlight Filmsin laatima lapsille ja nuorille tehty väkivaltaisesta radikalisoitumisesta kertova 10 minuutin tiedotusvideo/animaatiodokumentti on ladattu nähtäväksi AMAn Youtube-kanavalla ja käytetään keskustelun avaajana jatkossa kouluilla pidettävissä koulutustilaisuuksissa. Ota mukaan -video on ladattavissa ja katsottavissa AMAn Youtube-kanavalla:
KESKUSTELUTILAISUUDET. Tuloksista voidaan järjestää keskustelutilaisuuksia kansallisessa pyöreässä pöydässä ETNO:n, MONIHELIn ja Kuntaliiton kanssa.
VERKKOSIVUSTO. Hankkeen yhteydessä oli tarkoitus avata ja ylläpitää erillistä verkkosivustoa, jonne tulisi hankkeen tuottama tiedotus-, koulutus- ja viestintämateriaali eri sidosryhmille. Taloudellisista syistä työpajojen tulokset ovat ladattuna AMAn nykyisille verkkosivulle.
LOPPURAPORTTI. Hankkeen loppuraportti julkaistiin 6.3.2025, kun ministeriö on selvityksen kaikilta osin hyväksynyt.
RADI eli ”Radikalisoitumisen vastaisen tietoisuuden verkoston luominen Lapissa” – hanke oli esimerkki yhteistyöstä ja useiden sidosryhmien välille syntyneestä verkostoitumisesta, joka auttaa ottamaan haltuun ja ratkaisemaan väkivaltaisen radikalisoitumisen monimutkaista ongelmaa.
Hankkeen onnistuminen riippui vahvasti erilaisten sidosryhmien aktiivisesta osallistumisesta ja yhteistyöstä. Kukin taho antoi erityistietoa, asiantuntemusta ja resursseja koulutuksiin. Koordinoidulla hankkeella pystyttiin luomaan vahva ja kestävä verkosto, joka keskittyy tietoisuuden lisäämiseen radikalisoitumisesta ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden edistämisestä.
Ensimmäinen askel oli sidosryhmien kokoaminen yhteen, jolloin saatiin alueen avaintoimijat kokoon, joilla oli yhteys hankkeen teemaan. Nämä sidosryhmät tulivat eri sektoreilta, mukaan lukien paikallisviranomaiset, oppilaitokset, lainvalvontaviranomaiset, yhteisöjen johtajat, eri uskonnollisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen jäsenet sekä vähemmistöyhteisöjen edustajat. Osallistujien laaja luonne varmisti sen, että hankkeessa pohdittiin monia näkökulmia ja käsiteltiin radikalisoitumista monitahoisena ongelmana, joka vaikuttaa yhteiskunnan eri osiin eri tavoin.
Yhteistyöalustojen perustaminen
Yhteistyön helpottamiseksi hankkeessa luotiin useita keskustelu- ja yhteistyöalustoja.
Näitä olivat työpajapohjaiset fokusryhmäkeskustelut, yhteisöfoorumit, kasvotusten tapaamiset ja verkkokoulutukset, työpajat ja kansainväliset symposiumit, jotka kaikki oli suunniteltu tuomaan sidosryhmät yhteen avoimessa ja kannustavassa ympäristössä.
Osallistavissa työpajoissa osallistujat saattoivat ilmaista huolensa, jakaa kokemuksia ja kehittää yhteisiä strategioita. Yhteistyöilmapiiri oli olennainen luottamuksen rakentamisessa eri ryhmien, kuten opettajien, koulutustyöntekijöiden, uskonnollisten tahojen jäsenten, valtion virkamiesten, nuorisotyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden kesken. Erityisesti yhteistyö lainvalvontaviranomaisten ja paikallisten yhteisöjen välillä oli tärkeä, sillä usein ollaan varovaisia toisia kohtaan tällaisissa projekteissa.
Oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt
Oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt olivat avainasemassa tietoisuuden lisäämisessä ja koulutusohjelmien toteuttamisessa osana hanketta.
Lapin kouluista, yliopistoista ja ammatillisista oppilaitoksista tuli osallistujia työpajoihin ja seminaareihin, jotka keskittyivät radikalisoitumisen varhaisten merkkien tunnistamiseen, kriittisen ajattelun ja osallisuuden edistämiseen. Nämä oppilaitokset tarjosivat foorumin tiedon levittämiselle ja oppilaiden kannustamiselle mielekkääseen vuoropuheluun identiteetistä, integraatiosta ja ääriliikkeistä.
Kansalaisjärjestöt, erityisesti ihmisoikeuksien, integraation ja nuorisotyön parissa työskentelevät, tarjosivat arvokasta tukea ottamalla yhteyttä riskiryhmiin ja tarjoamalla kulttuurista näkemystä radikalisoitumisen dynamiikasta.
Hankkeessa tuettiin alusta alkaen Rovaniemen, Kemin ja Tornion paikallisia kouluviranomaisia. Tämän lisäksi hanke sai tukea kansalaisjärjestöiltä, kuten Vamos Rovaniemi, Setlementti Toivola ry, Tornion Perheiden talo ry. Hanke sai valtavasti tukea erityisesti Familia ry:ltä.
Rovaniemen, Kemin ja Tornion kuntien koulutusviranomaiset olivat hankkeen selkäranka. Viranomaiset työskentelivät paikallisella tasolla ja tarjosivat räätälöityjä interventioita kertoakseen opettajille, vanhemmille ja opiskelijoille ongelmasta ja tarjotakseen koulutuspalveluita. Heidän ruohonjuuritason asiantuntemuksensa oli ratkaisevan tärkeää sen varmistamisessa, että hankkeen ponnistelut eivät olleet vain ylhäältä alaspäin suuntautuvia aloitteita, vaan myös resonoivat paikallisissa yhteisöissä.
Paikallisten viranomaisten ja lainvalvontaviranomaisten rooli
Paikallisviranomaisilla ja lainvalvontaviranomaisilla oli keskeinen rooli tässä hankkeessa.
Lapin hyvinvointialue LAPHA ja Lapin poliisilaitos olivat keskeisiä kumppaneita hankkeen strategioiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Heidän osallistumisensa ulottui myös yleiseen turvallisuuteen ja politiikan täytäntöönpanoon sekä turvallisuuden tunteen luomisessa samalla kun varmistettiin, että hanke keskittyy ennaltaehkäisevästi rankaisevan otteen sijaan. Tämä auttoi vähentämään tiettyjen yhteisöjen mahdollista leimaamista, joka on yleinen ongelma radikalisoitumisen vastaisissa toimissa.
LAPHA:n mukanaolo hankkeessa tarjosi mahdollisuuden löytää paikallisia maahanmuuttajaperheitä ja heidän lapsiaan ja olemaan mukana hankkeessa.
Uskonnollisten yhteisöjen ja vähemmistöjen edustajat
Erilaisten uskonnollisten ja vähemmistöyhteisöjen edustajien mukaan ottaminen oli keskeinen osa hanketta.
Nämä henkilöt toimivat yhteystahoina hankkeen virallisten rakenteiden ja yhteisöjen välillä.
Heidän syvällinen ymmärryksensä paikallisesta kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta dynamiikasta teki mahdolliseksi sen, että hankkeessa kehitetty kulttuurisesti herkkä tiedotuskampanja saatiin laadituksi. Jäsenet Rovaniemeltä, Kemistä ja Tornion seurakunnista, ortodoksisesta kirkosta ja muslimiyhteisöstä tukivat hanketta ja antoivat arvokasta palautetta sen aloitteista. Näin varmistettiin, että hankkeen toimet olivat asianmukaisia ja yhteisöjen arvoja kunnioittavia. Heidän mukanaolonsa loi osallistavan ympäristön, joka vahvisti syrjäytyneiden ryhmien äänen kuulemista ja auttoi lieventämään syrjäytymistä, joka voi joskus johtaa radikalisoitumiseen.
Kestävä kehitys ja pitkäaikainen yhteistyö
”Radikalisoitumisen vastaisen tietoisuuden verkosto Lapissa” -hanke keskittyi strategisesti Lapin kolmeen väkirikkaimpaan kaupunkiin: Rovaniemelle, Kemiin ja Tornioon.
Tämä valinta tarjosi tarpeeksi laajan alueellisen kattavuuden Lapin sisällä ottaen huomioon kunkin kaupungin ainutlaatuiset ominaispiirteet. Tavoitteena oli tehokkaasti lisätä tietoisuutta, sitouttaa sidosryhmiä ja edistää yhteistyötä Pohjois-Suomen erilaisissa kaupunkiympäristöissä. Lisäksi näissä kaupungeissa on eniten maahanmuuttajia muuhun Lappiin verrattuna.
Rovaniemen merkitys yliopistokaupunkina teki siitä myös koulutustoiminnan painopisteen, Kemi teollisuuskeskuksena ja Tornio rajakaupunkina, jossa radikalisoitumisen vastaiset koulutusohjelmat voisivat tavoittaa nuoria, vanhempia, kouluttajia, opettajia, kunnan työntekijöitä, erilaisia uskonnollisen yhteisön jäseniä ja kolmannen sektorin virkamiehiä.
Rovaniemen, Kemin ja Tornion mukanaolo mahdollisti maantieteellisen kattavuuden, joka heijastelee alueen monimuotoisuutta. Yhdessä nämä kolme kaupunkia tarjosivat mikrokosmoksen Lapin laajemmasta alueellisesta dynamiikasta varmistamalla, että hankkeen radikalisoitumisen vastaiset toimet olivat monipuolisia ja soveltuvia erilaisiin paikallisiin konteksteihin.
Kattamalla nämä kolme avainkaupunkia hanke pystyi luomaan verkoston, joka ei ainoastaan vastannut paikallisiin tarpeisiin vaan myös lisäsi tunnetta alueellisesta yhteistyöstä. Kunkin kaupungin erilaiset taloudelliset, sosiaaliset ja maantieteelliset ominaispiirteet varmistivat sen, että projekti voi pilotoida erilaisia strategioita kussakin paikassa, mikä kaikki auttoi luomaan kestävän, alueen laajuisen verkoston radikalisoitumisen torjumiseksi.
Tämän lähestymistavan voi myös testata ja jalostaa menetelmiä erilaisissa ympäristöissä, jolloin varmistetaan kehitettyjen strategioiden skaalautuvuus ja soveltuvuus koko Lapin alueelle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen maantieteellinen kattavuus Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa mahdollisti sen, että pystyttiin käsittelemään monenlaisia radikalisoitumisriskejä alkaen taloudellisesta oikeudesta ja sosiaalisesta eristäytymisestä rajat ylittäviin vaikutuksiin ja muuttoliikekysymyksiin. Tämä strateginen maantieteellinen kattavuus oli olennaista rakennettaessa kattavaa ja kestävää radikalisoitumisen vastaista verkostoa, joka pystyisi vastaamaan Lapin alueen erityistarpeisiin ja -haasteisiin.
Kokoaikaisena työntekijänä hankkeessa toimi projektikoordinaattori Musa Nuri.
Kohderyhmään kuuluivat opettajat, kasvattajat, opiskelijat, vanhemmat, kunnan koulutustyöntekijät, uskonnollisten yhteisöjen jäsenet, sosiaalityöntekijät, nuorisotyöntekijät, valtion virkamiehet, lainvalvontaviranomaiset ja kolmannen sektorin virkamiehet.
| Tilaisuudet | Osallistujien määrä |
| 1.työpaja ja Focus Group -keskustelu Rovaniemellä | 15 |
| 2.työpaja ja Focus Group -keskustelu Kemi-Torniossa | 24 |
| Koulutus uskonnollisten yhteisöjen jäsenten kanssa Rovaniemellä | 18 |
| Alueellinen koulutus Tornion uskonnollisten yhteisöjen jäsenten, vanhempien, opettajien ja kouluviranomaisen kanssa | 34 |
| Koulutus uskonnollisten yhteisöjen jäsenten kanssa Kemissä | 11 |
| Kemin alueen koulutus vanhempien, opettajien ja kunnan edustajien kanssa Kemissä | 29 |
| Aluekoulutus LAPHA Nuvan jäsenten kanssa | 8 |
| Aluekoulutus vanhempien, opettajien, kouluviranomaisten ja 3. sektorin toimihenkilöiden kanssa Rovaniemellä | 11 |
| Työpaja opettajien, koulun viranomaisten, 3. sektorin edustajien, virkamiesten, poliisin ja valtion virkamiesten kanssa Rovaniemellä | 35 |
| Kansainvälinen symposium radikalisoitumisen, rasismin ja maahanmuuttajia vastaan suunnatun vihapuheen torjumisesta Rovaniemellä | 45 |
Viestintä
Lähestymiset suunniteltiin kulttuurisesti herkäksi ja helposti lähestyttäväksi, ja niissä hyödynnettiin sekä online- että henkilökohtaisia tapaamisia, kuten työpajoja, seminaareja.
Mediakampanjan aikana hankkeesta julkaistiin radiohaastattelu Radio Deissä, haastattelu Pääskyt- lehdessä ja laaja artikkeli Lapin Kansassa ja Uusi Rovaniemi -lehdissä.
Yhteistyö luotettavien paikallisten vaikuttajien kanssa auttoi rakentamaan luottamusta yhteisössä, kannustamaan osallistumaan ja edistämään omistajuuden tunnetta. Erityisesti LAPHAlla oli keskeinen rooli kommunikaatiossa Lapin nuorisovaltuuston sekä Kemin ja Tornion paikallisyhteisöjen kanssa.
Lisäksi luterilaiset kirkot mahdollistivat yhteydenpitoa paikallisten nuorisotyöntekijöiden kanssa Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Muslimiyhteisö harjoitti henkilökohtaista viestintää, kun taas Oulun ortodoksinen kirkko helpotti kommunikaatiota Lapin kaupunkien ortodoksisten kirkkojen kanssa.
Kolmen kunnan opetuspäälliköt tukivat aktiivisesti projektitoiminnan toteuttamista koulutasolla. Lisäksi kansalaisjärjestöt auttoivat kommunikoinnissa erilaisten sosiaalityöntekijöiden, nuorisotyöntekijöiden, nuorten ja vanhempien kanssa. Nämä paikalliset viestintätoimet auttoivat rakentamaan luottamusta projektiin ja vastasivat erityistarpeisiin. Vastaamalla kohderyhmän erityistarpeisiin ja huolenaiheisiin hanke kiinnitti tehokkaasti heidän huomionsa ja osallistumisensa varmistaen, että sen viestit ja toimet resonoivat syvästi radikalisoitumisvaarassa olevien kanssa.
Hankkeesta, koulutuksista ja lehdistössä julkaistuista jutuista on laadittu 19 artikkelia ”Opi ja verkostoidu- Radi 2023 -sivulle AMAn nettisivuille. Artikkelit ovat luettavissa täällä:
https://www.siemiekeskus.fi/ArktisetmaahanmuuttajatAMA/opi-ja-verkostoudu-radi-2023
Raportin lyhennelmä:
Riitta Kemppainen-Koivisto