Havaintoja kevään kuntavaaleista

22.5.2025

AMAn asiantuntija Nafisa Yeasmin kirjoittaa Kaleva lehdessä tulkintojaan Suomen vuoden 2025 kunnallisvaalien tuloksesta ja itse vaaleista.

Nafisan mukaan vaaleissa on havaittavissa selkeää poliittista vakautumista kaikkialla maassa. Keväällä pidetyt vaalit osoittivat, että äänestäjät haluavat muutosta.

Hän tuo esiin, että maahanmuuttajataustaiset, Suomessa asuvat, ovat pettyneitä valittuihin puolueisiin ja demokratian toteutumiseen.

– Se voi tuntua erityisen lannistavalta, kun äänestäjien toiveet ja todellisuus kohtaavat poliittisen muutoksen, joka on hidasta ja tuottaa usein pettymyksen todellisuuteen, kirjoittaa Nafisa.

Nämä vaalit merkitsivät paitsi puolueiden aseman muutosta, myös laajempaa kannanottoa siitä, millaista Suomea ihmiset haluavat paikallistasolla rakentaa.

– Silmiinpistävin muutos oli Sosiaalidemokraattisen puolueen (SDP) äänestäjien paluu usean kaupungin ja kunnan johtoon. Puolueen tulos oli paras saavutus kuntapolitiikassa yli kahteen vuosikymmeneen. Tämä tulos heijastaa sitä, että äänestäjät vastustavat nykyisen oikeistolaisen hallituksen politiikkaa, erityisesti sen kovia leikkauksia sosiaalipalveluihin ja aggressiivista kantaa maahanmuuttoon ja työmarkkinauudistuksiin, kirjoittaa Nafisa.

Nafisa tuo esiin, että tämän vuoden vaalien yleinen sävy oli kuitenkin erityisen rohkaiseva maahanmuuttajayhteisöille. Noin 10–12 vuotta sitten, jopa viime kunnallisvaaleissa, monet maahanmuuttajat äänestivät ensisijaisesti yksittäisiä ehdokkaita, jotka he tunsivat tai joihin he luottivat – usein yhteisöjensä jäseniä tai niitä, joilla oli heihin suorat suhteet.

Keskipisteenä oli enemmän henkilökohtainen tuttuus ja luottamus kuin laajemmat poliittiset ideologiat tai puolueohjelmat. Tällä kertaa useammat maahanmuuttajat näyttävät äänestävän puoluekannan ja poliittisen suuntautumisen perusteella pikemminkin kuin vain yksilöllisten yhteyksien perusteella.

– Aiemmissa vaaleissa kunnallispolitiikka on tuntunut monille maahanmuuttajille etäiseltä tai merkityksettömältä, ​​osallistumisaste on ollut alhainen ja keskustelu yhteisötiloissa minimaalinen. Mutta tänä vuonna havaitsin sosiaalisessa mediassa, yleisötapahtumissa ja satunnaisissa keskusteluissa maahanmuuttajien poliittisen tietoisuuden kasvaneen. Se on ehdottomasti edistystä – merkki kasvavasta poliittisesta kypsyydestä ja integroitumisesta.

Tänä vuonna etulinjassa olivat kansallinen maahanmuuttopolitiikka, rasismi ja syrjintä.

Pääaihe keskusteluissa on ollut aiempaa ankarampi sääntely yhteiskunnassa ja yleinen syrjintä, joka on sulkenut maahanmuuttajat kansallisen politiikan tietyiltä alueilta.

– Valtaapitävien yleisen puheen sävy on ollut tyly. Monet maahanmuuttajat ovat alkaneet ymmärtää, ettei politiikasta sivussa pysyminen ole enää vaihtoehto. Ihmisillä on todellinen halu ja kiire saada elämä Suomessa ja oikeudet muutetuksi parempaan suuntaan, vahvistaa Nafisa.

Teemana maahanmuutto toimi syöttinä sekä vasemmistolle että oikeistolle äänien houkuttelemiseksi ja turvaamiseksi. Tapa, jolla molemmat osapuolet käyttävät tätä aihetta, heijastaa kuitenkin heidän vastakkaisia ​​ideologioitaan ja strategioitaan äänestäjien voittamiseksi puolelleen.

– Minua kuitenkin huolestuttaa se, että maahanmuutosta puhutaan usein, mutta harvoin maahanmuuttajien itsensä kanssa. Maahanmuuttajia käytetään liian usein symboleina – joko uhkana tai hyveenä – sen sijaan, että heidät otettaisiin mukaan aktiivisina ääninä keskustelun muokkaamiseen. Olipa kyseessä syntipukki tai symboli, maahanmuuttajien rooli määritellään muiden agendojen mukaan, jatkaa Nafisa.

Suomi tarvitsee rehellisemmän ja osallistavamman poliittisen keskustelun – sellaisen, joka ei pelkistä maahanmuuttajia poliittisiksi työkaluiksi, vaan tunnustaa heidät yhteiskunnan täysivaltaisiksi osallistujiksi. Poliitikkojen ei tulisi vain puhua maahanmuutosta, vaan myös kuunnella maahanmuuttajia. Politiikan tulisi perustua paitsi ideologiaan, myös todelliseen vuoropuheluun ja keskinäiseen ymmärrykseen.

Maahanmuutto ei ole vain keskustelunaihe, vaan myös ihmisten elämät ovat osallisena tässä keskustelussa. On muistettava, että poliitikkojen sanat muokkaavat sitä, miten kokonaisia ​​yhteisöjä nähdään ja miten maahanmuuttajat näkevät itsensä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Riitta Kemppainen-Koivisto