20.12.2025
Millaisena Korkalovaarassa asuvat maahanmuuttajat tuntevat oman turvallisuuden tunteensa?
Tämän kysymyksen äärellä oltiin Korkalovaaran kirjastossa maanantaina 15.12. 2025 kello 15–18.
Avoin tilaisuus oli osa eurooppalaista Rajadialogit -sarjaa. Tarkoitus oli koota yhteen alueen asukkaitten tuntemuksia omasta turvallisuudesta, ympäristöstä, huolen aiheista ja toiveista.
Kahvikupposen äärellä päästiin samalla tutustumaan muihin alueella asuviin. Kirjastolla oli lisäksi esittelypöytä, jossa oli Kotivaraan kuuluvia ruokatarvikkeita ja esineistöä, joita joka kodissa tulisi pahan päivän varalle olla. Tarjolla oli myös etnisiä herkkuja ja lopuksi tehtiin savitöitä.
Tilaisuus oli avoin kaikille Rovaniemen kaupungin asukkaille, mutta erityisesti Korkalovaaran väelle. Järjestäjänä toimi Arktiset maahanmuuttajat AMA ry.
Taustaa
Tavoitteena on päästä käymään monimuotoista keskustelua, kuulla erilaisia näkemyksiä, madaltaa raja-aitoja eri käsitysten välillä, oivaltaa uutta, jakaa havaintoja ja rakentaa yhdessä keskinäistä luottamusta. Keskustelun koonti toimitetaan Suomen itsenäisyyden rahasto SITRAlle. Eri puolilla Suomea ja Venäjän muissa rajanaapureissa vastaavista Rajadialogit- keskusteluista saadaan koonti lokakuussa 2026.
Keskustelua ohjasi Katriina Happonen kanssa. Keskustelun kirjasi ylös Riitta Kemppainen-Koivisto.
OHJELMAssa käytiin ensin läpi teeman käsittelyn tausta, tutustuttiin toisiimme, näytettiin pohjaksi Suomen ja Venäjän raja niin kuin se kartalla näyttää. Keskustelu käynnistyi varmistamalla jokaisen halukkuus tuoda näkemyksiään julki ja mihin ihmisten ajatuksia tullaan käyttämään. Kahvitarjoilua ja etnisiä herkkupaloja oi tarjolla koko dialogin ajan.
Lisa Havronskan ohjaama Savityöpaja alkoi keskustelun päätteeksi.
22.2.2026
Rajamaan dialogit on koottu raportiksi
AMA oli joulukuussa 2025 mukana organisoimassa Korkalovaarassa asuvien keskustelua turvallisuudesta ja etenkin, miten suhtautuminen itärajan sulkeutumiseen on muuttunut.
39 vastaavaa keskustelua käytiin eri puolilla Suomea. Niistä on koottu yhteenveto, johon linkki löytyy kokonaisuudessaan jutun lopusta. Oheen on poimittu raportista kommentteja, joita maahanmuuttajat toivat keskustelussa esiin.
Huoli Venäjän rajan kiinni olosta
Suomen ja Venäjän rajan sulkeutuminen on monille maahanmuuttajille kaksipiippuinen asia: se lisää turvallisuuden tunnetta suhteessa Venäjään, mutta vaikeuttaa perhesuhteiden ylläpitoa rajan taakse.
“Jos raja kiinni sitten vähän, suomalaisille tuntuu turvallisemmalta. Mutta asia on huono, koska monet venäläiset asuvat Suomessa ja mulla on pari kaveri venäläinen. Heillä on tosi hankala tilanne, kun hän haluaa he haluavat mennä kotiin… heidän perhe, isä, äiti vielä asuu venäjällä ja sitten heidän pitää matkustaa vielä pohjoinen Norjaa ja vähän tai Viroon ja se on pitkä matka ja joo ja myös joku venäläinen nyt joka asuu nyt Suomessa tuntuu huonolta… jos kysyy minulta onko raja kiinni hyvä vai huono, se riippuu siitä tilanteesta.”
Tärkeää on olla vaikuttamassa itse
AMAn tilaisuudessa tuotiin esille, kuinka tärkeää se, että maahanmuuttajat otetaan osaksi paikallisia yhteisöjä.
“On kuitenkin tiedän kuka suomalainen minun ystäviä, tiedän heitä, tiedän en kaikki mutta kaikki on hyviä ja on turvallista heistä.”
Raportissa tuotiin myös esiin, että eri kulttuureja ja perinteitä juhlistavat tapahtumat vahvistavat yhteiskunnan monimuotoisuutta.
Miten jaksaa pysyä positiivisena
Osallistujia pyydettiin pohtimaan, miten omassa elämässä voi suhtautua ja varmistaa turvallisen tunteen pysymistä arjessa.
”Varautumisen lisäksi turvaa tuo se, että ei jatkuvasti seuraa sotaa ja muita globaaleja uhkaa käsitteleviä uutisia. Ihmiset keskittyvät asioihin, joihin voivat vaikuttaa, omaan ja läheisten hyvinvointiin. Arkirutiineihin panostaminen suojaa.
”Liiallinen murehtiminen on turhaa ja lisää vain ahdistusta, josta ei ole kenellekään hyötyä. Liiallinen sotauutisten seuraaminen ja maailman tapahtumien murehtiminen lisää turvattomuutta ja ahdistuneisuutta.”
“Kun sota alkoi, sitä seurasi aluksi tunti tunnilta, sitten päivä päivältä, mutta nyt siihen on tottunut ja seuraamista on pakko jopa vältellä, jotta oma hyvinvointi säilyy.”
Mitä AMAssa voisi tehdä?
Korkalovaaran tilaisuutta pidettiin mukavana tapana ottaa iso asia keskusteluun ja koota ihmisiä pohtimaan tällaisia asioita, tällaista keskustelua ei tulisi ehkä muuten käytyä.
Myös se, että AMA haluaa tiedottaa varautumisesta maahanmuuttajille, ja on koonnut Kotivaraan kuuluvia tavaroita näytille, ovat tapoja saada ihmiset huomaamaan arjen turvallisuuden merkitystä ja olemaan osa tätä suomalaista keskustelua.
Koko raportti on luettavissa osoitteessa:
Riitta Kemppainen-Koivisto
Lisätietoa riittakk92@gmail.com tai puh. 0400 448 473.
#BorderlandDialogues #KansallisetDialogit
Korkalovaarassa asuu Ounasrinteen jälkeen toiseksi eniten muista maista muuttaneita. AMAn jäsenistä iso osa on korkalovaaralaisia, mukaan lukien puheenjohtaja Intisar, varapuheenjohtaja Shaista ja AMAn asiantuntija Nafisa. Myös Maija lukeutuu korkalovaaralaisiin.
ROVANIEMI KASVAA MAAHANMUUTOSTA
Rovaniemen väkilukua kasvattaa muuttoliike, tulijoita on enemmän kuin muualle muuttavia.
Kaksi vuotta sitten kansainvälinen maahanmuutto Rovaniemelle oli 706 henkilöä ja maastamuutto 88, eli nettomaahanmuutto oli 618 henkeä. Kansainväliseen maahanmuuttoon vaikuttaa osittain muun muassa tilapäisen suojelun nojalla kotikunnan Rovaniemeltä saaneiden ukrainalaisten lukumäärä.onna 2023 Rovaniemellä syntyi 565 lasta ja kuoli 604 henkilöä.